Näkökulmien vaihtaminen: Kehitä valmiutta uudelleen käytettävyyteen keskittyen

Näkökulmien vaihtaminen: Kehitä valmiutta uudelleen käytettävyyteen keskittyen

Aikaleima: 14. marraskuuta 2023 1
Lähdesolmu: 2975083

Sotilaallisen valmiuden ja kestävyyden monimutkaisessa maailmassa mittarit ovat olennainen osa strategista päätöksentekoa, resurssien kohdentamista ja laivaston kuntoarviointia. Perinteiset valmiustoimenpiteet ovat aina olleet lähtökohtana komentajalle tiedottamisesta valmiusaste yksiköstä. Mutta palvelevatko nämä mittarit riittävästi ylläpitäjän tarpeita laivaston terveyden arvioimiseksi?

Sustainment-yhteisö hyötyisi enemmän ennakoivasta keskittymisestä vakiintuneisiin yhteisten valmiuksien integrointi- ja kehittämisjärjestelmän keskeisiin suorituskykyparametreihin eli KPP:ihin – materiaalien saatavuuteen ja toiminnalliseen käytettävyyteen (AO) sen sijaan, että vastaisi takautuvasti valmiustoimenpiteisiin. Hypoteesini on, että lisääntynyt keskittyminen materiaalien saatavuuteen, toiminnalliseen saatavuuteen ja muihin kestävän kehityksen terveyteen liittyviin toimenpiteisiin tarjoaa ennakoivan lähestymistavan, joka yhdistää odotetun teknisen suorituskyvyn ylläpitovaiheen todellisuuksiin, jotta voidaan ymmärtää paremmin kaluston suorituskykyä ajan mittaan. Lisäksi se kannustaa kestävän kehityksen yhteisöä integroimaan tekoälyn ja koneoppimisominaisuudet sekä parantamaan päätöksentekoa.

Tämän päivän valmiusmittarit arvioivat yksikön kykyä suorittaa sille määrätyt tehtävät. Se perustuu henkilöstön saatavuuteen, heidän saamaansa koulutukseen, laitteiden saatavuuteen ja/tai laitteiden huollettavyyteen; ja se keskittyy resurssivajeen diagnosointiin, mikä huipentuu kattavaan yksikön valmiusraporttiin, joka esitetään kykyarvioina. Vaikka ne ovatkin komentajille kattavia, ne ovat kuitenkin pohjimmiltaan reaktiivisia, ja ne on suunniteltu korostamaan ongelmia ja tarvittavia vastauksia sen sijaan, että ennakoidaan ja ehkäistään niitä.

Paradigman muutos kohti datakeskeisempää, ennakoivampaa ja kustannustietoisempaa kehystä on hyvässä vauhdissa puolustusministeriön kestävyysyhteisössä, mutta vaatii mittareita, joiden avulla ylläpitäjä voi ennakoida haasteita ja reagoida olosuhteisiin. Tämä muutos yhdistää komentajan näkemyksen taistelukyvystä (valmiudesta) ylläpitäjän näkemykseen (laivaston kunto), mikä mahdollistaa paremman perussyyanalyysin, inventaarion tarkkuuden ja huoltoasennon.

Kun teemme eron perinteisen operatiivisen ja taktisen valmiusnäkemyksen välillä, on huomattava, että perinteiset lähestymistavat ovat suurelta osin vetopohjaisia ​​ja riippuvaisia ​​toiminnan käynnistämiseen vaadittavasta signaalista – yleensä epäonnistumisesta tai lähes epäonnistumisesta. Tällainen lähestymistapa johtaa luontaisiin viivästyksiin ja menettää strategiset mahdollisuudet tehokkaampaan ja ennakoivampaan kestävään kehitykseen.

Keskittyminen kokonaisvaltaiseen kaluston saatavuuteen mahdollistaa:

  • Strateginen porras ymmärtää paremmin resurssien kulutuksen haasteita ja ajaa ratkaisuja ennen komentajien pyyntöjä ongelmien ratkaisemiseksi.
  • Omaisuuden parempi eristäminen, mikä vaikuttaa vähiten valmiuteen.
  • Yksikkötason yläpuolella olevien huoltoešelonien tehostamiseksi.

Tämä tarjoaa kestävän kehityksen yhteisölle runsaan tietojoukon, josta voidaan tehdä laivastotason johtopäätöksiä. ajaa resurssien priorisointia; ja virtaviivaistaa huoltoaikatauluja, toimitusketjun suorituskykyä ja optimointia jokaisella tasolla.

Kolme käytettävyysluokkaa tarjoavat keskeiset työkalut siirtymiseen perinteisistä yksiköiden taistelukyvyn valmiusmittauksista laivaston kuntoon. Osana tietopohjaisen kestävyyden puitteiden luomista puolustusministeri on laatinut joukon kestävyysterveyttä koskevia toimenpiteitä laivaston suorituskyvyn mittaamiseksi. Näitä mittareita käytetään strategisten kestävän kehityksen haasteiden eristämiseen laivaston tasolla resurssien huomioon ottamiseksi. Yksi niistä, materiaalin saatavuus, kattaa koko aktiivisen varaston. Se korostaa asejärjestelmien saatavuutta ja varmistaa, että resurssit eivät ole vain läsnä, vaan ne ovat toimintavalmiudessa.

  1. Toinen, operatiivinen saatavuus, heijastaa ensisijaisen tehtävän aktiivisten varastojärjestelmien todellista saatavuutta operatiivisten yksiköiden sisällä. Tämä tarjoaa näkyvyyttä maanpinnan tason yksiköistä ja niiden varustelutasoista ja huollettavuusasteista.
  2. Lopuksi käytettävyyspäivähinta sitoo toiminnan tehokkuuden kustannuksiin ja mahdollistaa kunkin luodun käytettävyyden päivän kustannusten näkyvyyden. Se auttaa tunnistamaan kalustosta ne omaisuuserät, jotka tarjoavat vähiten saatavuuden mutta maksavat palveluista eniten.

Kääntymällä näihin kestävän kehityksen toimenpiteisiin voimme siirtyä yksinomaan reaktiiviseen valmiuspohjaiseen lähestymistapaan, jossa painotetaan kaluston terveyttä, toimitusketjun suorituskykyä, kustannuksia ja sijoitetun pääoman tuottoa saatavuuden muodossa.

Tämä ei korvaa valmiutta; se parantaa sitä. Käytettävyys on perusta, jonka avulla varmistetaan, että yksikkötason huollettavuusvaatimukset täyttyvät ja että huoltovarikko toimii vaaditulla ja odotetulla tavalla. Hallitsemalla ennakoivasti laivaston terveyttä voimme ennakoida ongelmia ja käsitellä niitä ennen kuin ne kärjistyvät kriittisiksi ongelmiksi.

Christopher Lowman on Yhdysvaltain apulaispuolustusministeri kestävästä kehityksestä.

Aikaleima:

Lisää aiheesta Puolustusuutisten lausunto