Study Pinpoints Pathways To Boost Plastic Waste Recycling Globally

Julkaissut Platon

seuraajia: 0

Uusi tutkimus korostaa mahdollisia tapoja lisätä merkittävästi jätteenkeruuta ja muovin kierrätystä maailmanlaajuisesti. Muovijätehuoltokehys laatii puitteet, joissa on poliittisia vipuja ja toimia, joita voidaan käyttää kansallisten toimintasuunnitelmien kehittämiseksi jätehuoltojärjestelmien edistämiseksi ja järjestelmien muuttamisen edistämiseksi, taustalla olevan ryhmän mukaan voittoa tavoittelematon Alliance to End Plastic Waste (tuki Roland) Berger).

Meta-analyysissä 192 maata luokiteltiin kuuteen muovijätteen käsittelyn ja kierrätyksen kypsyysluokkaan perustuen sellaisiin ominaisuuksiin kuin jätehuolto- ja kierrätysinfrastruktuuri, lainsäädäntökehys ja toimintamallit:

· Luokka 1 – Kehittämättömät järjestelmät koostuu maista, joissa jätehuoltoinfrastruktuuria ei ole lainkaan tai se on hyvin yksinkertainen ja muovin kierrätysaste on jopa 5 prosenttia. Esimerkkejä maista ovat Kenia, Irak ja Kongo.
· Luokka 2 – Aloitusjärjestelmät sisältää maat, joissa on perusjätteen määräykset, mutta rajoitettu keräys- ja käyttöiän loppukäsittelyinfrastruktuuri. Näissä maissa muovin kierrätysaste on jopa 10 prosenttia. Esimerkkejä maista ovat Indonesia, Egypti ja Saudi-Arabia.
· Luokka 3 – Kehitysjärjestelmät viittaa maihin, joissa on toimiva jätehuoltojärjestelmä. Keräystä, lajittelua, polttoa ja kierrätystä kehitetään kuitenkin vain siinä määrin kuin se on perusteltua sisäisen taloudellisen arvon vuoksi, ilman lisäpoliittisia keinoja, jotka nostavat kierrätysastetta yli 15 prosentin. Esimerkkejä maista ovat Kiina, Meksiko ja Australia.
· Luokka 4 – Toiminnalliset, suurelta osin säätelemättömät järjestelmät kattaa maat, joissa kierrätysaste on tyypillisesti lähellä 25 prosenttia jonkin sääntelypaineen vuoksi. Esimerkkejä maista ovat Iso-Britannia, Intia ja Turkki.
· Luokka 5 – Edistyneet järjestelmät haasteineen kattaa maat, jotka voivat saavuttaa jopa 40 prosentin muovin kierrätysasteen, vaikka niillä saattaa silti olla haasteita arvoketjun tietyissä segmenteissä. Esimerkkejä maista ovat Japani, Italia ja Ranska.
· Luokka 6 – Kehitetty suorituskykyjärjestelmä on edistynein. Tämän ryhmän maat saavuttavat yli 40 prosentin kierrätysasteen ja osoittavat maailmanlaajuisia parhaita käytäntöjä, jotka voivat toimia majakkaina muille maille. Esimerkkejä maista ovat Saksa, Belgia ja Alankomaat.

Tutkimuksen mukaan tehokkaita poliittisia keinoja, joita Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muissa luokan 4 maissa on harkittava, ovat:
– Kierrätettävän muovijätteen erilliskeräyksen pakollinen täytäntöönpano käyttämällä keräyspisteitä tai ottamalla käyttöön vähintään kaksivirtaista laivanvarsikeräysjärjestelmää.
– Kierrätysinfrastruktuurin kehittämisen asettaminen etusijalle polttokapasiteetin (jätteestä energiaksi) sijaan ja ekologisen kaatopaikalle sijoittamisen, kompostoinnin ja muiden elinkaaren lopun käsittelykapasiteetin laajentaminen.
– Lajittelutulosten laadun parantaminen parantamalla lajitteluautomaatiota ja lajittelumahdollisuuksia useimmilla kaupunkialueilla.
– Pilotoidaan 2-3 vuoden ajan paikallisviranomaisia, yksityissektoria ja yleisöä sisältävä tuottajavastuujärjestelmä ja toteutetaan lopulta täysimittaiset täytäntöönpanotoimenpiteet, kuten raportointi, seuranta, rikkomusten seuraamukset ja tiukat valvontamekanismit.
– Kokeiluohjelmien käynnistäminen vapaaehtoisille tai alueellisille panttipalautus- tai takaisinottojärjestelmille tietyille pakkaustyypeille, kuten juomapakkauksille, tai tietyille jätetyypeille, kuten sähkö- ja elektroniikkalaiteromu (WEEE), akut, renkaat.
– Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmekanismien perustaminen merkittävien infrastruktuuri-investointien tarvittavan rahoituksen varmistamiseksi koko arvoketjussa.

Tutkimus korosti myös Extended Producer Responsibilityn (EPR) merkitystä yhtenä tehokkaimmista politiikan välineistä kierrätysasteen nostamiseksi. Erityisen merkityksellinen kategorioiden 3, 4 ja 5 maille, EPR vahvistaa jaettua vastuuta koko muovin arvoketjussa, mukaan lukien tuotemerkit ja jälleenmyyjät sekä käytön jälkeinen käsittely. EPR-maksuista kertynyt raha ohjataan tyypillisesti jätehuolto- ja kierrätysratkaisujen parantamiseen, ihanteellisesti harmonisoituna paikallisten maantieteellisten alueiden välillä tehokkuuden maksimoimiseksi. Kun jätehuollon kypsyys maassa paranee, pakollisten ja lopulta ekomoduloitujen EPR-järjestelmien tulisi korvata vapaaehtoiset sitoumukset.

Pieni määrä luokkiin 5 ja 6 yksilöityjä maita on pisimmällä matkalla kohti täydellistä muovista kiertokulkua, ja ne voivat hyötyä poliittisten etenemissuunnitelmien laatimisesta, joissa on kokonaisvaltaiset tavoitteet kaikkien jätetyyppien kiertokulkua varten. Niillä on kapasiteettia ja resursseja, joita tarvitaan innovoinnin edistämiseen, kuten muovijätteen erittäin rakeisen lajittelun ja jäljitettävyyden mahdollistamiseen, jotta kierrätystaloutta voidaan toimittaa tehokkaasti. Näillä markkinoilla EPR-ohjelmien tulisi kannustaa kiertokulun periaatteiden omaksumista esimerkiksi ekomoduloiduilla maksuilla, jotka edistävät kaikkein suotuisimpien materiaalien käyttöä sekä uudelleenkäyttö- ja kierrätystavoitteiden saavuttamista.

Tutkimuksessa todettiin, että yli 60 prosentissa kaikista maista on alikehittyneitä tai alkuvaiheessa olevia jätejärjestelmiä, jotka kierrättävät alle 8 prosenttia syntyvästä muovijätteestä. Näillä kategorioiden 1 ja 2 mailla on suurin mahdollisuus lopettaa muovijätteen vuotaminen ympäristöön. Tyypillisesti epävirallisella "jätteenkerääjällä" on keskeinen rooli jätehuollossa näillä maantieteellisillä alueilla, ja se olisi tunnustettava ja tuettava varmistamalla, että se otetaan huomioon suunniteltaessa maan jätehuoltojärjestelmän kehitystä ("oikeudenmukainen siirtymä"1). Todettiin myös, että tehokkaita poliittisia keinoja luokan 1 ja 2 maiden osalta harkitaan muun muassa jätehuoltolainsäädännön kehittäminen, institutionaalisten valmiuksien kehittäminen ja taloudellisten velvoitteiden asettaminen tuotemerkkien omistajille ja jätteentuottajille.

Tutkimus korostaa tosiasiaa, että maiden kansalliset ja alueelliset olosuhteet ovat hyvin erilaiset ja niiden jätehuoltojärjestelmät ja tekniset valmiudet ovat eri kehitystasoilla. Ehdotettujen poliittisten ja infrastruktuurien painopisteiden on heijastettava näitä näkökohtia sekä resurssien saatavuutta järjestelmien muutoksen aikaansaamiseksi.

Alliancen toimitusjohtaja Jacob Duer sanoi: "Viime vuosikymmenen aikana muovin kulutus on kasvanut tasaisesti maailmantalouden kasvun myötä. Silti 70 prosenttia kaikesta muovijätteestä jää keräämättä, vuotaa ympäristöön, päätyy kaatopaikalle tai poltetaan. Jokaisella kansalla on mahdollisuus kehittyä asettamalla prioriteetteja ja kehittämällä käytännönläheisiä ratkaisuja, jotka sopivat senhetkiseen kypsyyteensä jätehuollossa kiertotalouden vision ohjaamana.

"YK:n ympäristökokouksen päätös kehittää kansainvälinen, oikeudellisesti sitova muovisaastetta koskeva väline voi olla tärkeä tekijä näiden prioriteettien asettamisessa. Kuten Alliancen jätehuollon kypsyyskehys korostaa, ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa ratkaisua, mutta kaikilla tasoilla on saatavilla poliittisia vipuja, jotka edistävät nopeaa edistystä kohti kestävää siirtymistä muovin kiertokulkuun.

Roland Bergerin johtaja Dragos Popa sanoi: "Kierrätysteknologian edistymisestä huolimatta vuosittain 250 miljoonaa tonnia muovijätettä jää huonosti hoidettaviksi. Tukeakseen Alliance to End Plastic Waste -järjestöä Plastic Waste Management Frameworkin kehittämisellä Roland Berger jakoi omat puitteet, tietokannat sekä toimialuekohtaiset tiedot ja asiantuntemuksen syntetisoidakseen Alliancen maailmanlaajuisen projektiverkoston ja projektikumppaneiden avainoppeja. ”

Täysi muovijätehuoltokehys on ladattavissa tätä.