Monikielinen tekoälyviestintä Euroopassa: haastattelu Defined.ain perustajan ja toimitusjohtajan Daniela Bragan kanssa | EU-Startupit

Monikielinen tekoälyviestintä Euroopassa: haastattelu Defined.ain perustajan ja toimitusjohtajan Daniela Bragan kanssa | EU-Startupit

Aikaleima: 2. helmikuuta 2024 7
Lähdesolmu: 3095532

Liikkuminen monikielisen viestinnän monimutkaisessa maisemassa, erityisesti Euroopan unionin monimuotoisessa ympäristössä, jossa on 24 virallista kieltä, tarjoaa ainutlaatuisia haasteita ja mahdollisuuksia tekoälyn alalla. Tämä alue, kuten monet meistä jo tietävät, on ollut huomion keskipisteessä, kun odotamme EU:n tekoälylain viimeistelyä, joka asettaa EU:lle vaiheen tekoälylain täytäntöönpanolle.

Kielellä ja viestinnällä tulee olemaan merkittävä rooli, sillä lakia sovelletaan sekä julkisiin että yksityisiin yhteisöihin Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tämä pätee, jos tekoälyjärjestelmä joko tuodaan EU:n markkinoille tai vaikuttaa EU:n yksilöihin. Laki ei vaikuta vain tekoälykehittäjiin, vaan myös myyjiin, jotka käyttävät tekoälyjärjestelmiä, mutta eivät kehitä niitä itse.

Kun navigoimme tässä monimutkaisessa maisemassa, olemme kutsuneet Daniela braga, perustaja ja toimitusjohtaja Defined.ai, valaisemaan alan innovatiivisia ratkaisuja ja nousevia trendejä. Defined.ai, joka tunnetaan uraauurtavasta työstään tekoälyteknologian alalla, on äskettäin lanseerannut DIANA:n, monikielisen tekoälyn puheavustajan, joka ymmärtää sekä englantia että portugalia. Tämä on merkittävä harppaus monikielisten vivahteiden ratkaisemisessa Euroopassa.

Liity mukaan tähän eksklusiiviseen haastatteluun, kun tutkimme monikielisen viestinnän monimutkaisuutta Euroopassa, Defined.ai:n innovatiivisia edistysaskeleita ja hänen oivalluksiaan, jotka eivät ainoastaan ​​tarjoa ikkunaa nopeasti kehittyvään tekoälyn maailmaan Euroopassa, vaan myös vertaamme niitä tekoälyn kehitysvauhti Yhdysvalloissa.  

Voisitko kertoa meille, mikä on DIANA ja mikä erottaa sen muista markkinoilla olevista tekoälytekniikoista?

DIANA erottuu ensimmäisenä keskustelukykyisenä tekoälyagenttina, joka ymmärtää sekä englantia että portugalia. Tämä ominaisuus on mahdollista ainutlaatuisella koodinvaihdolla kutsutulla tekniikalla, jota suuret teknologiajättiläiset, kuten Apple tai Google, eivät vielä hallitse. Tämä on erityisen olennaista Euroopassa, jossa monikielisyys on yleistä, ja keskustelevat tekoälyjärjestelmät usein kamppailevat pysyäkseen Euroopan kansalaisten keskuudessa yleisten saumattomien kieltenvaihdosten mukana.

Miten DefinedAI on erityisesti vastannut monikielisen viestinnän haasteeseen Euroopassa?

Vahvuutemme on syvällinen ymmärrys datan ja teknologian hienosäädöstä. Toisin kuin monet suuret teknologiayritykset, jotka luottavat olemassa oleviin tekoälymalleihin, olemme erikoistuneet räätälöimään keskustelupohjaisen tekoälymallimme kaikkia näkökohtia. Tämä malli sisältää komponentteja, kuten puheentunnistuksen, luonnollisen kielen ymmärtämisen, dialogin hallinnan, luonnollisen kielen luomisen, tekstistä puheeksi ja visuaalisen avatarin. Vaikka kaikki eivät tarvitse visuaalista avataria, se on inhimillinen elementti joitain käyttäjiä kohtaan. Olemme soveltaneet tätä asiantuntemusta portugalilaisen Agência Modernização Administrativan (AMA) kanssa projektissa, joka sisältää monimutkaisen kansalaisten todennusprosessin.

Mitä haasteita kohtasit tämän tekniikan integroinnissa?

Suurin haaste on integraatio, koska olemassa olevien kirjastojen ja vanhojen palvelujen integrointi vaatii paljon teknistä kehitystä. Suuria yrityksiä ja organisaatioita ei ole perustettu mikropalveluja varten; he eivät voi toimia eristyksissä. Se on siis suurin haaste, mutta siinä on myös kielimallin hienosäätö tähän erityiseen käyttötapaukseen, joka toimii jokaisen kansalaisen kanssa. Ja tätä olemme tehneet asiakkaillemme ja itsellemme.

Miten näet keskustelutyökalujen ja muiden teknologioiden kehityksen edistyvän tulevina vuosina?

Kuvittelen tulevaisuutta, jossa maailma on äänitehostettu; pohjimmiltaan emme tee mitään, mikä ei sisältäisi puheaktivointia luonnollisen kielen käsittelyn avulla. Tämä tarkoittaa, että voit olla vuorovaikutuksessa äänelläsi käyttämästäsi mediasta tai kanavasta riippumatta – olipa kyseessä WhatsApp, sosiaalinen media, puhelin tai mikä tahansa muu alusta.

Uskon myös, että perinteiset näytöt tulevat vähemmän suosituiksi. Vuorovaikutus siirtyy enemmän puettavien ja näytöttömien laitteiden suuntaan. Kuvittele viimeisimpien Ray-Bansien kaltaisia ​​puettavia laitteita, joissa voit puhua laseillesi, ja ne vastaavat. Tällä hetkellä tämä on lisätyn todellisuuden piirissä, mutta pian se kehittyy sekatodellisuudeksi. Voit heijastaa virtuaalisen näytön linssien läpi etsiäksesi tietoa ja tutkiaksesi lisää. Tärkeintä on, että kaikki on äänikäyttöistä, mikä muuttaa tapaamme olla vuorovaikutuksessa teknologian kanssa.

Kun DefinedAI toimii myös Yhdysvalloissa, miten vertaat tekoälyn kehitysvauhtia Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä ja mihin suuntaan Euroopan tulisi ottaa?

Olen keskustellut tekoälyn kehityksen vaihtelevista nopeuksista vuodesta 2000, kauan ennen pandemiaa. Tuolloin huomautin, että Eurooppa oli 10 vuotta ja 10 miljardia euroa vuodessa jäljessä tekoälykehityksessä, ja valitettavasti mikään ei ole muuttunut sen jälkeen. Viimeisten kolmen vuoden aikana, kun EU alkoi laatia säännöksiä, Yhdysvallat aloitti huomattavan 100 miljardin dollarin rahaston tekoälyinvestointeja varten.

EU keskittyy nyt sääntelyyn ja painottaa ensisijaisesti tekoälyn riskejä, rajoittaa sen sovelluksia ja määrää raskaita sakkoja kehityksen kannustamisen sijaan. Vaikka Yhdysvallat aloitti myöhemmin sääntelyn, se oli jo perustanut vahvan perinteen tekoälykehityksessä viimeisen kahden vuosikymmenen aikana vahvan ekosysteemin ja päättäväisten investointien tukemana. Kesällä 2022 USA esitteli AI Bill of Rights -sopimuksen, joka on peräisin työryhmältä, johon kuuluin. Tämä johti toiseen generatiivisen tekoälyn työryhmään, joka aloitti elokuussa ja huipentui äskettäin julkistettuun toimeenpanomääräykseen. Tämä toimeenpanomääräys muodostaa EU-lakia laajemman kehyksen, joka kattaa kansalaisoikeudet, kansalaisvapaudet ja sosiaaliset vaikutukset.

Uskotko, että EU:n komissio suhtautuu tekoälysääntelyyn rankaisevammin kuin Yhdysvaltoihin?

Uskon, että EU noudattaa nyt Yhdysvaltain toimeenpanomääräyksen lähestymistapaa tekoälyyn, joka on laajempi ja konkreettisempi kehys EU:n strategiaan verrattuna. Esimerkiksi EU-laki mainitsee vesileimat generatiiviselle sisällölle, jonka tulee olla selkeä. Sen sijaan Yhdysvalloissa tällaisia ​​aloitteita tukee NIST (National Institute of Standards and Technology), organisaatio, joka on asettanut standardeja eri aloilla Yhdysvalloissa vuosikymmeniä. Näistä NIST:n asettamista standardeista tulee todennäköisesti sertifikaattien perusta. Vaikka EU on tässä asiassa jonkin verran jäljessä, näen hyödyllistä ajatusten vaihtoa ja oppimista tapahtuvan Atlantin molemmin puolin.

Kun otetaan huomioon tekoälyn nopea kehitys Yhdysvalloissa, mitä Euroopan on mielestäsi tehtävä nopeuttaakseen edistymistään?

Meidän on tunnistettava ja keskityttävä kolmesta viiteen keskeiseen investointialueeseen ja sitouduttava niihin rohkeammin. On tärkeää olla rohkeampia investoinneissamme. Vaikka on mahdotonta menestyä kaikilla aloilla, niin laajalla alalla kuin tekoäly, joka nyt vaikuttaa kaikkiin toimialoihin paljon Internetin tapaan, vaarana on jatkuva riippuvuus ulkomaisesta teknologiasta, jos emme ryhdy päättäväisiin toimiin välittömästi.

- Mainos -

Aikaleima:

Lisää aiheesta EU-startupit