KIINALAINEN KOLMIULOTTEINEN Syyskuu: VIIMEAIKAISET TAPAUKSET, WTO JA AVOIMUUS

Julkaissut Platon

seuraajia: 0

Tämä on jatkoa 4. tammikuuta 2024 blogi DS611:n kehityksestä, WTO:n tapauksesta, jonka EU nosti Kiinaa vastaan koskien sen antisuit injunction (ASI) -käytäntöjä SEP:n osalta, sekä minun 18. joulukuuta 2023 blogi på den Oppo v. Nokia tapaus, jossa käsiteltiin kiinalaisen tuomioistuimen SEP:n yleistä korkoa, mukaan lukien sen suhde DS611:een.

Näiden kahden blogin jälkeen on tapahtunut useita muita merkittäviä kiinalaisia SEP-kehityksiä. Näitä ovat muun muassa Chongqingin käräjäoikeuden päätös Oppo v Nokia, SPC-päätös Oppo vastaan ACTja SPC:n päätös, jolla kumottiin Ningbon Intermediate tuomioistuimen "olennaisia palveluja" koskeva kilpailuoikeuden päätös Ningbo Ketian Magnetics Co., Ltd. vastaan Hitachi Metals, Ltd. (yhdessä "Kolme päätöstä"). SPC-päätöstä ei ole toistaiseksi julkistettu. Ensimmäinen näistä kahdesta päätöksestä on annettu virallisten kanavien ulkopuolella. Tieto Hitachi Metals -päätöksestä on toistaiseksi rajoittunut a yrityksen lehdistötiedote.

Näiden tapausten lisäksi EU julkaisi 17. tammikuuta 2024 kaksi DS611-hakemustaan: kuulemisen jälkeisen tiedotteensa DS611:ssä 15. tammikuuta 2024 ("Kuulukuun jälkeinen esittely") ja 20. marraskuuta 2023 antamansa vastaukset WTO:n paneelin kysymyksiin ensimmäisen varsinaisen kokouksen jälkeen. Vastaukset kysymyksiin tarjoavat arvokkaita lisänäkemyksiä tapauksen herättämiin kysymyksiin. EU-hakemukset ovat saatavilla osoitteessa EU:n verkkosivuilla.

Silti toinen kehitys on ollut, että 24 Nokia ilmoitti ratkaisu maailmanlaajuiseen rojaltikiistaan Oppon kanssa vain muutama viikko Chongqingin tuomioistuimen maailmanlaajuisen korkopäätöksen jälkeen Oppo v Nokia. Kuten keskustelin 18. joulukuuta 2023 blogi, päätös sisään Oppo v. Nokia tehtiin pian WTO:n kuulemisten päätyttyä, eikä se näy suoraan WTO:n julkisissa ilmoituksissa. On epäselvää, kuinka WTO ja DS611:n asianosaiset käsittelevät Kiinan globaalin koron asettamisen uuteen haasteeseen DS611 ASI -tapauksen yhteydessä. EU:n huoli siitä, että Kiina puuttuu EU-tuomioistuimien päätöksiin niiden alueella myönnetyistä patenteista, koskee vähintään yhtä voimakasta maailmanlaajuista verokantaa kuin ASI:t.

Yhdysvallat on selvästi poissa oikeusvaltiokysymyksistä käytävästä keskustelusta

Arvelen Post Hearing Briefin perusteella, että Yhdysvallat suhtautuu suurelta osin välinpitämättömästi EU:n vaatimuksiin avoimuuden lisäämisestä. Esimerkiksi Post Hearing Brief toteaa, että EU, Kanada ja Australia ovat kaikki yhtä mieltä avoimuuden keskeisestä asemasta (118 kohta). Yhdysvaltojen asemaa ei mainita. TRIPS-sopimuksen artiklan 63 mukaan jäsenet voivat kysyä muilta jäseniltä tapauspäätöksiä, mutta siinä ei nimenomaisesti vaadita jäsentä vastaamaan. Tuosta pitkäaikaisesta kysymyksestä Brief toteaa samoin: "Euroopan unioni väittää, että jäsenet ovat velvollisia vastaamaan tietopyyntöön. Australia, Kanada, Japani ja Korea ovat tästä samaa mieltä. (kohta 30). Jälleen, Yhdysvaltoja ei mainita. Huolimatta siitä, että Yhdysvaltojen hallitus ei selvästikään tue EU:n kantaa, on kuitenkin ilahduttavaa nähdä, että muut maat tukevat avoimuuden lisäämisvaatimuksia. Myös Kiinan syntymässä oleva oikeuskäytäntöjärjestelmä on tuettu tutkijatmukaan lukien tuore artikkeli kirjoittanut entinen opiskelijani, tohtori Riccardo Vecellio Segate, järjestelmän rajapinnasta WTO:n vaatimusten kanssa.

EU huomauttaa myös, että TRIPS-sopimuksen avoimuusvelvoite on laajempi kuin common law -käsitteet avoimuudesta (123 kohta). Samalla tavalla tulkitsen TRIPS-sopimuksen (63 artikla) velvoitteita saattaa "yleisesti sovellettavat lopulliset oikeudelliset päätökset" julkisesti saataville laajempana kuin rajoittuen sitoviin yleisen oikeuden ennakkotapauksiin. EU omaksuu myös kannan Kiinan ASI-järjestelmä on puolueellinen patentinhaltijoita kohtaan: "Euroopan unioni väitti, että viisi anti-suit injunctia suosii systemaattisesti toisen osapuolen, toteuttajan, etuja toisen osapuolen, SEP:n omistajan, etuja vastaan." (kohta 166). Myös EU:n kannat ovat yleisesti ottaen johdonmukaisia minun näkökulmani että Kiinan ASI:t ovat alkuperältään selvästi kiinalaisia, ja niillä on erilainen rakenne ja tarkoitus kuin yleisen lain ASI:t.

EU esittää pakottavia perusteita vaatia virallinen Kiina on julkaissut "mallin", "tyypilliset", "johtavat" tai vastaavasti tunnustamat tapaukset TRIPS-sopimuksen ja WTO:n oikeuskäytännön mukaisesti (kohdat 125, 126). Lisähuolenaiheena on se, että kun tapauksia ei julkaista kuratoidussa virallisessa oikeuslaitoksen tietokannassa, wenshuwang, mutta ne ovat saatavilla vain yksityisistä tietokannoista, käyttäjät voivat kyseenalaistaa tapauksen tekstin tarkkuuden ja täydellisyyden. Tämän blogin monet viittaukset epävirallisiin tapauslähteisiin tai yritysten lehdistötiedotteisiin ovat lisäosia kiinalaisten tuomioistuinten tarpeesta lisätä julkaisun läpinäkyvyyttä ja nopeutta.

Kiinan ASI:t, globaalit korkoasetukset ja maksut

EU:n argumentit ASI:n vaikutuksesta sovintoratkaisuihin ovat tulleet tärkeämmiksi äskettäisen Oppon ja Nokian sovinnon myötä. EU vastustaa Kiinan hallituksen esittämää kantaa, jonka mukaan ASI:t helpottavat sovintoratkaisuja: "Sovitusta, joka saavutetaan toteuttajan kanssa sen jälkeen, kun ASI on määrätty SEP:n omistajalle, ei voida pitää sen patenttien normaalin hyödyntämisen mukaisena. Anti-suit injunction saa SEP:n omistajat tyytymään alle FRAND-rojaltimaksuihin ja näin ollen estää heitä saamasta taloudellista arvoa, jota patenteilta voitaisiin odottaa” (74 kohta). Olen samaa mieltä. Osapuolet voivat kokea sovittelun tarpeen useista syistä. Yksi näistä syistä voi olla riskien vähentäminen edelleen kielteisten maailmanlaajuisten päätösten, kuten Kiinan äskettäisen päätöksen jälkeen Oppo v. Nokia. Halvat päätökset, kuten Oppo v. Nokia ja Oppo v. ACT voivat inspiroida sovintoratkaisuja välttämään kielteinen muutoksenhakutapaus tai alhainen oikeudellisesti määrätty vastaava lisenssi ja/tai säilyttämään rojaltijärjestelyjen luottamuksellisuus muun muassa.

Monet FRAND käännökset Kiinassa

Aiemmissa blogeissani huomautin kiinalaisten tuomioistuinten jatkuvasta epäjohdonmukaisuudesta ja FRANDin käännöksistä. Kolme päätöstä tarjoavat vain vähän edistystä FRANDin oikein kääntämisessä ja soveltamisessa. The Oppo v. ACT päätös luultavasti yritti vaikeimmin saada vaikutelman siltä, että sen käännös sanasta FRAND olisi oikea, kun se käänsi FRANDin ilman "ja"-kirjainta ja käytti lyhennettä koko tapauspäätöksen ajan. Se totesi myös, että sen käännös on "kansainvälisesti hyväksytty englanninkielinen termi FRAND" ("公平、合理、无歧视 [以下沿袭国际普片·采用英文术语FRAND"4])). Ehkä tuomioistuin vastaa minun kysymykseeni kritiikki miten kiinalaiset tuomioistuimet kääntävät FRANDin. Tuomioistuin noudattaa myös aikaisempien "FRND"-päätösten käytäntöä, jossa SEP-tapausten ratkaisemisessa nojaudutaan yleisiin Kiinan lakiin ja siviilioikeuteen, mukaan lukien oikeudenmukaisuus, kohtuullisuus, rehellisyys ja vilpittömässä mielessä neuvottelut, mutta suljetaan pois kaikki ITU:n pyynnöt selityksiä varten. sen FRAND merkitys (s. 31-32). Tämän hajautetun lähestymistavan mukaisesti alin oikeus teki erilliset "oikeudenmukaiset" ja "kohtuulliset" päätökset viittaamatta yhdistettyyn käsitteeseen, joka sisältää "ND" (s. 13).

Alemman oikeuden päätös vuonna Hitachi-metallit jatkoi myös jatkuvaa epäjohdonmukaisuutta FRANDin kääntämisessä. Siinä asetettiin "FRND"-velvollisuus lisensoida epätyypillisiä olennaisia patentteja. Yhdessä tapauksessa se korvasi FRANDin ND-osan sanalla "keskinäinen hyöty" (互利). Toisessa esimerkissä se jätti pois pilkut. Toisessa tapauksessa se viittasi vain "reiluun" ja "kohtuulliseen". Onko tuomioistuin huolimaton? Viittaako se erilaisiin siviililakeihin tai FRAND-käsitteisiin, vai onko "johdonmukaisuus" Emersonin sanoin yksinkertaisesti minun kaltaiseni muunkielisen "hobgoblin"? Jos tarkastellaan FRAND-käännösten maisemaa, Taiwanin päätökset, kansainväliset järjestöt (WIPO, ITU) ja kiinalaisten standardien asettaminen organisaatioiden, useimmat ovat kääntäneet FRANDin kiinaksi "ja". Kiinalainen välimerkkikäytäntö ja lainsäädäntöpolitiikka suosivat myös "ja". Mielestäni "kansainvälisesti hyväksytty englanninkielinen termi FRAND" edellyttää edelleen yksiselitteistä tarkkuutta käännöksessä, jossa on selkeä "ja", joka auttaa muodostamaan FRANDin kansainvälisesti tunnustetuksi yhdistelmätermiksi. Sitä tulisi myös soveltaa johdonmukaisesti koko tapauspäätöksen ajan.

31. tammikuuta 2024 keskustelen FRAND-konseptin muista luovista omaksumista Kiinan kilpailuviranomaisilta, mukaan lukien sen suhde SEP:n oikeuskäytäntöön Kiinassa osana ABA Brown Bag -lounassarjaa. Rekisteröinti on ilmainen ja avoin kaikille. Odotan myös julkaisevani piakkoin laajemman artikkelin tästä aiheesta Intellectual Asset Managementissa.

Luokat: ASI, CJO, RANSKA, Hitachi-metallit, Nokia, oppo, Syyskuu, SEPS, SPC, Läpinäkyvyys, WTO