EU-maat riitelevät siitä, mistä ostaa tuoreita ammuksia Ukrainalle

EU-maat riitelevät siitä, mistä ostaa tuoreita ammuksia Ukrainalle

Lähdesolmu: 2616751

ROOMA – Kun Euroopan unioni selvittää, kuinka käyttää miljardi euroa luoteja ja kuoria Ukrainalle sen käyttämän massiivisen aserahakasan kerääntyminen herättää keskustelua blokin uudesta asehankintahalusta.

Kauppasopimuksista ja maataloustuista tunnetulla EU:lla on nyt 8 miljardin euron sotaarkku, joka tunnetaan nimellä Euroopan rauhanrahasto ja jolla se käyttää Venäjän naapureiden aseistamiseen korvauksia EU-maille, jotka lahjoittavat panssarivaunuja, lentokoneita ja aseita Kiovalle. ja ostaa nyt ammuksia Ukrainalle.

Kysymykset tulevat kuitenkin nopeasti, alkaen keskeisestä ongelmasta: pitäisikö rahaa tuhlata rahaa toimittaville EU-maiden valmistajille vai käyttää missä tahansa, joka takaa nopeat ostot, vaikka se tarkoittaisi yhdysvaltalaisia ​​valmistajia?

Nopeat ostot ovat olleet keskeinen osa blokin maaliskuussa antamaa lupausta toimittaa Ukrainalle miljoona ampumatarviketta 12 kuukauden kuluessa, koska maan taistelijat ovat vähissä ennen odotettua vastahyökkäystä hyökkääviä venäläisiä joukkoja vastaan.

Tämän saavuttamiseksi EU:n neuvosto korvamerkitsi rauhanrahastosta miljardi euroa osittaiseen korvaukseen EU:n jäsenmaille, jotka lahjoittavat varastojaan Ukrainalle, ja toisen miljardin euron uusien ampumatarvikkeiden yhteishankintaan.

Mutta vaikka Ranska on sanonut, että se haluaisi nähdä miljardin euron hankinnat Euroopassa, Puola on vaatinut rajoja rahankäytölle, sanoi Jean-Pierre Maulny, ranskalaisen IRIS-ajatushautomon apulaisjohtaja ja tutkimuskoordinaattori. sen ARES-puolustustutkimusryhmä.

"Ranska uskoo, että ei ole ongelmaa saada näin paljon ammuksia eurooppalaisilta toimittajilta, mutta Puola ei ole samaa mieltä", hän sanoi ja lisäsi, että materiaalia voivat toimittaa Suomi, Ranska, Saksa ja Tšekin tasavalta.

Yksi syy keskusteluun on se, että EU kirjoittaa edelleen sääntöjä, kun se tottuu aseiden ostajaksi.

Maaliskuussa 2021 perustetulle rauhanrahastolle myönnettiin 5 miljardin euron budjetti, ja se rahoitti asevoimia sellaisissa maissa kuin Pohjois-Makedonia, Moldova, Nigeria, Jordania ja Georgia.

Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainan miehityksen jälkeen budjettia vahvistettiin, kun rahasto keskittyi Kiivan auttamiseen ja on nyt vajaat 8 miljardia euroa kaudella 2021-2027.

Korvaukset Ukrainalle puolustustarvikkeita lahjoittaville EU-maille ovat parhaillaan käynnissä, ja esimerkiksi Slovakia toivoo saavansa rahastolta noin 200 miljoonaa euroa sen jälkeen. luovutussarja mukaan lukien 13 käytöstä poistettua Mikoyan MiG-29 -hävittäjää.

"EPF:n ensisijainen tavoite on vahvistaa Euroopan puolustuskapasiteettia, joten tietysti olisi parasta, jos varat käytettäisiin Euroopan puolustusvalmiuksien kehittämiseen", sanoi varsovalaisen ajatushautomo Casimirin tutkimustoimiston päällikkö Tomasz Smura. Pulaskin säätiö

"Luonnollisesti EU:n suurimmat maat, jotka ovat myös suuria aseiden valmistajia, ryhtyvät toimiin varmistaakseen, että korvaukset käytetään ensisijaisesti Euroopan puolustusteollisuuden vahvistamiseen", hän sanoi.

Korvausmaksut ovat olleet tarkastelun kohteena äskettäin sen jälkeen, kun a Politicon raportti maaliskuussa ehdotti, että Viro olisi soveltanut lahjoitettujen laitteiden arvolaskelmaa, joka verotti perusteettomasti yhteiskassaa ja laskutti EPF:ltä vastaavan uuden sarjan kustannukset.

Viron hallitus kiisti syyllistyneensä väärinkäytöksiin ja sanoi toimineensa korvauspolitiikan mukaisesti.

Ja Slovakian sotakonekaupan tapauksessa puolustusministeri Jaroslav Nad ilmoitti saaneensa Yhdysvaltojen tarjouksen 12 Bell AH-1Z hyökkäyshelikopteria 340 miljoonalla dollarilla, jonka Associated Pressin artikkeli kuvaili "korvaukseksi" Ukrainan lahjoituksesta.

EU julkaisi 15. marraskuuta viime vuonna säännön, jonka mukaan jaettuja korvausrahaa ei tarvitse käyttää blokissa, vaan sillä voitiin ostaa myös useimmat tuotteet Yhdysvalloissa.

Päätöstä yksityiskohtaisesti EU:n tiedottaja kertoi Defense Newsille: "EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet useista säännöistä, erityisesti kun tavarat ovat Euroopan unionin yhteisellä sotilasluettelolla, jotka rajoittavat niiden alkuperän EU:hun, jäsenvaltioihin ja useisiin EU:n ulkopuolisista maista, mukaan lukien Yhdysvallat"

Näitä muita EU:n ulkopuolisia maita ovat Norja, Kanada, Israel, Etelä-Korea, Iso-Britannia ja muut, tiedottaja lisäsi.

EU:n yhteinen puolustustarvikeluettelo, joka on pitkä lista EU:n vientisääntöjen alaisia ​​puolustustuotteita, sisältää aseet, haubitsat, tykit, kranaatit, panssarintorjunta-aseet, kiväärit, raketit, ohjukset, pommet, laivat, lentokoneet, droonit, tankit ja panssaroituja ajoneuvoja.

Sisältää myös ammukset. Kuitenkin, kun Euroopan unionin neuvosto antoi maaliskuussa suosituksia yhteisen ampumatarvikkeiden hankinnan nopeuttamiseksi Ukrainalle rauhanrahaston varoilla, se totesi: "Neuvosto kehottaa lisäksi jäsenvaltioita hankkimaan yhdessä 155 mm:n ammuksia ja tarvittaessa ohjuksia. Ukrainalle nopeimmalla mahdollisella tavalla ennen 30. syyskuuta 2023 Euroopan puolustusteollisuudelta (ja Norjalta).

Nimettömänä keskustelemaan arkaluontoisista pohdinnoista puhunut EU-lähde selitti, miksi suosituksesta suljettiin pois USA:n ostot, vaikka rauhanrahaston säännöt sallivat tällaiset ostot, ja kertoi Defense Newsille, että säännöt oli suunniteltu auttamaan rahastosta hyötyviä asevoimia ympäri maailmaa. ja olisi voinut joutua ostamaan EU:n ulkopuolelta.

Ammusten ostoon liittyneet valtavat rahasummat tarkoittivat sitä, että käteisellä oli parempi käyttää EU:ssa, lähde väitti.

"Se on kuitenkin suositus, ja siitä keskustellaan nyt", hän sanoi.

EU:n tiedottaja lisäsi: "EPF on väline jäsenmaiden käsissä. He päättävät, miten EPF:ää käytetään." Tiedottaja kuvaili meneillään olevia keskusteluja luottamuksellisiksi.

"Ymmärrän, miksi jäsenvaltiot olisivat epämiellyttäviä sijoittaessaan rahaa kattilaan, jolla tuetaan Yhdysvaltain teollisuutta, mutta todellisuus puree, jos oma toimiala ei pysty täyttämään vaatimusta tarpeeksi nopeasti", sanoi Daniel Fiott, Center for Security, Diplomacy and analyytikko. Brysselin hallintokoulun strategia (CSDS).

Jaroslaw Adamowski Varsovassa osallistui tähän raporttiin.

Tom Kington on Defense News -lehden Italian kirjeenvaihtaja.

Aikaleima:

Lisää aiheesta Puolustusuutisia