Boehringer Ingelheim hankkii IBM:n palvelukseen tekoälyhoitoa

Boehringer Ingelheim hankkii IBM:n palvelukseen tekoälyhoitoa

Aikaleima: 1. joulukuuta 2023 1
Lähdesolmu: 2989176

Boehringer Ingelheim on uusin lääkeyhtiö, joka kääntyi tekoälyn puoleen etsiessään uusia hoitoja ja terapioita.

Saksalainen yritys ilmoitti aiemmin tällä viikolla se työskentelee IBM:n kanssa käyttääkseen Big Bluen perusmallitekniikkaa "uusien ehdokasvasta-aineiden löytämiseksi tehokkaiden lääkkeiden kehittämiseksi".

Suunnitelmana on käyttää IBM:n kehittämää, esikoulutettua tekoälymallia ja syöttää Boehringerin omaa lisätietoa mahdollisten vasta-aineiden löytämisen nopeuttamiseksi ja ennustettujen ehdokkaiden laadun parantamiseksi.

IBM:n biolääketieteen perustamalli perustuu laajaan joukkoon julkisia tietojoukkoja, jotka sisältävät tietoja proteiinien ja lääkkeiden kohdevuorovaikutuksista. Sekoita Boehringerin omat tiedot ja toivo on, että syntyy juuri suunniteltuja proteiineja ja pieniä molekyylejä, joilla on halutut ominaisuudet.

Boehringer ei ole yksin. Terapeuttisten vasta-aineiden löytäminen ja kehittäminen – joita käytetään esimerkiksi sairauksien, kuten syöpien, hoidossa – on aikaa vievä prosessi. Esimerkiksi Novartiksella on liittyi Microsoftiin soveltaa tekoälyteknologiaa uusien lääkkeiden metsästämiseen. Pfizer käyttää myös supertietokoneita ja tekoälyä saada uusia hoitoja potilaille nopeammin.

Ja siinä piilee hankaus.

Vaikka generatiivinen tekoäly saattaa olla huvittavaa, kun on kyse luonnoskopioiden luomisesta, koodauksen aloittamisesta tai kuvien piirtämisestä ihmisistä, joilla on huolestuttavan ärtyisät kädet, tarvitaan tarkkaa harkintaa, kun tekniikkaa käytetään terapiaehdokkaiden kehittämiseen. Yksi asia on keksiä a uusi viskin resepti. On aivan erilaista käyttää tekniikkaa potilasturvallisuuden kannalta.

Lääketeollisuus on tunnetusti konservatiivinen hyvästä syystä. Useat sääntelyelimet ympäri maailmaa seuraavat tarkasti työtään varmistaakseen, etteivät ihmiset joudu vaaraan. Hoitojen kehittämistä ja testaamista koskevat määräykset on kirjoitettu verellä laittamatta liian hienoa pistettä.

Paine nopeuttaa löytöä kuitenkin kasvaa edelleen huolimatta siitä, että tekoälypalveluilla on taipumus kärsiä oudoista hallusinaatioista. Sitä ei välttämättä haluta yhdistää lääkkeisiin.

Pyysimme useilta sääntelyviranomaisilta heidän ajatuksiaan siitä, kuinka tekoäly voitaisiin integroida terapeuttiseen vasta-aineiden löytämiseen. Ison-Britannian lääke- ja terveysalan tuotteiden sääntelyvirasto (MHRA) lupasi vastauksen, mutta se ei ole vielä kommentoinut.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) kertoi meille, että se aikoo "julkaista ensi vuoden aikana ohjeita tekoälyn käytöstä lääkekehityksessä".

Virasto lisäsi: "Ohjeissa annetaan korkean tason suosituksia sponsoreille, jotka harkitsevat tekoälyn käyttöä osana tietojen tai datan tuottamista huumeiden sääntelyn päätöksenteon tueksi."

Euroopan lääkevirasto (EMA) kertoi meille, että vaikka se antoi pohdintoja ja ohjeita säännöksistä, se ei toimittanut itse määräyksiä.

Tiedottaja lisäsi kuitenkin: ”Tekoälytyökalujen käytöstä lääkkeen elinkaaren eri vaiheissa myyntiluvan hakijoiden (MAA) tai myyntiluvan haltijoiden (MAH) odotetaan ottavan käyttöön tekoäly-/koneoppimisteknologiaa (ML). harkita ja hallita järjestelmällisesti asiaankuuluvia riskejä varhaisesta kehityksestä käytöstä poistamiseen.

"Avainperiaate on, että MAA:n tai myyntiluvan haltijan vastuulla on varmistaa, että kaikki käytetyt algoritmit, mallit, tietojoukot ja tietojenkäsittelyputket ovat tarkoituksenmukaisia ​​ja eettisten, teknisten, tieteellisten ja sääntelystandardien mukaisia."

Tiedottaja totesi, että sääntelyviraston näkökulmasta tekoälyn soveltaminen lääkekehitysprosessissa voi olla pieni riskiasetus, koska epäoptimaalisen suorituskyvyn riski vaikuttaa usein pääasiassa sponsoriin.

"Jos tulokset kuitenkin vaikuttavat siihen todisteiden kokonaismäärään, joka esitetään viranomaisarviointia varten, ei-kliinisen kehityksen periaatteita tulee noudattaa. Tässä yhteydessä sponsori tarkastaa normaalisti kaikki käytetyt mallit ja tietojoukot."

Mitä tulee itse Boehringer Ingelheimiin, tiedottaja kertoi Rekisteri: ”Tällä tavalla käytetty IBM:n perusmalli olisi työkalu tieteelliseen tutkimukseen ja synteettiseen dataan perustuvaan molekyylisuunnitteluun.

"Vain jos se osallistuisi lääkkeiden lopulliseen valmistukseen Hyvät valmistuskäytännöt tulevat käyttöön, ja vain jos tekoäly alkoi suorittaa lopullista lääketieteellistä tarkoitusta (kuten UK MDR 2002) olisiko tätä syytä pitää tekoälynä lääketieteellisenä laitteena." ®

Aikaleima:

Lisää aiheesta Rekisteri