10 parasta SCM-trendiä vuodelle 2024 – Logistics Business® Magazine

Toimitusketjun hallinnassa asiat ovat muuttumassa: vaikka kustannusleikkaukset ovat olleet monien johtajien asialistan kärjessä jo vuosia, he tulevat olemaan tulevaisuudessa yhä enemmän huolissaan ammattitaitoisten työntekijöiden pulasta, kestävyydestä ja kestävyydestä. Bochumilaisen SCM-ohjelmistoasiantuntijan Setlogin hallituksen jäsen Ralf Duester näyttää, mitkä trendit ovat tärkeitä vuonna 2024. Hänen lausuntonsa eivät perustu pelkästään keskusteluihin alan asiantuntijoiden ja tutkimuksen kanssa, vaan myös tietoihin Setlog asiakkaille, jotka käyttävät SCM-työkalua OSCA. Pelkästään muodin ja nopeasti muuttuvien kulutustavaroiden alalla tähän kuuluu noin 100 tuotemerkkiä, kuten Tom Tailor, KiK, Karl Lagerfeld, Jack Wolfskin ja Weko.

Lyhyesti: kymmenen parasta SCM-trendiä vuonna 2024
1. Ammattitaitoisen työvoiman puute pakottaa toimintaan
2. Kestävän kehityksen lait ja kiertotalous pakottavat parempiin prosesseihin
3. Rakentaa joustavuutta samanaikaisesti kustannuspaineen kanssa
4. Avoimuudesta on tulossa yhä tärkeämpää
5. Supply Chain as a Service tulee ratkaisevan tärkeäksi kilpailulle
6. ERP-siilot puretaan
7. Globaalit ja alueelliset toimitusketjut ovat sekoittuneet
8. Kyberturvallisuudesta tulee ensisijainen tavoite
9. Automaatioprojektit etenevät
10. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat yhä vakuuttavampia

Yksityiskohtaisesti: Kymmenen tärkeintä SCM-trendiä vuonna 2024

1. Ammattitaitoisen työvoiman pula asettaa teollisuusmaiden yritykset yhä vaikeampiin tilanteisiin. Eikä tilanne ole parantumassa: väestörakenteen muutos Saksan kaltaisissa maissa asettaa johtamiseen entistä enemmän paineita. Tutkimukset osoittavat, että joillakin alueilla noin kolmannes yrityksistä, jotka eivät pystyneet täyttämään kaikkia avoimia työpaikkoja, ei saanut yhtään hakemusta.
Jos haluat erottua joukosta, sinun on tarjottava houkuttelevat työehdot olemassa oleville ja tuleville työntekijöille. Johtavat yritykset ovat myös lisäämässä sitoutumistaan ​​uraohjaukseen ja Z-sukupolven tarpeisiin vastaamiseen. Kuten tutkimukset osoittavat, nuoret arvostavat tasaista hierarkiaa ja haluavat modernia tietojärjestelmät päivittäisessä työssään. Monet yritykset voivat ja niiden täytyy tehostaa entisestään tai tehdä työpaikoista houkuttelevampia. Jotta esimerkiksi kuorma-autonkuljettajat palaavat kotiin illalla, huolintayhdistys Elvis haluaa perustaa kokousverkoston täydelle kuorma-autolle. Parhaimmat myös erottavat rekrytointistrategiansa – esimerkiksi sukupolvien tai mahdollisten ryhmien, kuten tulokkaiden tai ulkomaalaisten työntekijöiden, mukaan. He tarjoavat myös erilaisia ​​säilyttämisohjelmia ja näyttävät näkökulmia joustavien työaikojen, vanhempainvapaan sekä koulutus- ja jatkokoulutuskampanjoiden kautta.

2. Kestävä kehitys ja yritysten yhteiskuntavastuu (CSR) eivät ole vain suuryritysten, vaan myös pk-yritysten tärkeimpiä kysymyksiä. Liikekumppanit, kuluttajat ja poliitikot vaativat yrityksiä toimimaan nopeasti. EU ajaa kattavaa toimitusketjulakia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on voimassa Uyghur Forced Labour Prevention Act (UFLPA) -laki, ja myös yksittäiset osavaltiot vievät eteenpäin uusia lakeja. Saksassa yhä useammat yritykset ovat nostaneet hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja toimitusketjulain noudattamisen asialistansa kärkeen. Tehokkaat ilmastonsuojelutoimenpiteet edellyttävät kuitenkin työntekijöiden ajattelua ja nykyisten työprosessien muuttamista. Johtajat myös tutkivat yhä enemmän, kuinka he voivat toteuttaa kiertotalouden strategioita, jotta tavaroita tuhoutuisi vähemmän. Yritysten, jotka eivät pysty jäljittämään tuotteidensa polkua kehityksestä hankintojen ja tuotannon kautta toimitukseen, on vaikea täyttää hallitusten, kuluttajajärjestöjen ja asiakkaiden uudet vaatimukset. Pienet yritykset ovat edelleen monissa maissa toimitusketjulakien ulkopuolelle. Niiden on kuitenkin edelleen käsiteltävä niitä päivittäin, viimeistään silloin, kun uusi Euroopan laajuinen "toimitusketjudirektiivi" (Corporate Sustainability Due Diligence -direktiivi, lyhennettynä CSDDD) tulee voimaan. Se perustuu ranskalaiseen loi de vigilance -lakiin ja Saksan toimitusketjulakiin, ja se sisältää due diligence -velvoitteita, jotka koskevat ensisijaisesti ympäristönsuojelua ja ihmisoikeuksien noudattamista. Seuraava koskee pk-yrityksiä: ne voivat nyt harjoittaa liiketoimintaa yritysten kanssa vain, jos ne noudattavat kaikkia uusia säännöksiä.

3. Äärimmäiset sääilmiöt, poliittiset kriisit, pandemiat: Kun talouden yleiset olosuhteet ovat muuttuneet viime vuosina, myös toimitusketjun johtajien painopisteet ovat muuttuneet. Esimerkiksi kustannusten vähentäminen toimitusketjussa oli aiemmin asialistan kärjessä. Viimeistään Covid-19-pandemian jälkeen, jolloin tietyt tuotteet olivat tilapäisesti poissa hyllyiltä jopa kehittyneissä maissa, tuotteiden saatavuudesta ja kestävyydestä on tullut yhä tärkeämpiä. Pääsääntöisesti joustava toimitusketjun hallinta mahdollistaa sen, että vastuulliset johtajat saavat toimitusketjun takaisin toimimaan mahdollisimman nopeasti ulkoisten tapahtumien aiheuttaman häiriön jälkeen. Lisäksi toimitusketjun monipuolistaminen johtaa yleensä parempaan sietokykyyn. Toimitusketjun vankan hallinnan varmistamiseksi johtavat yritykset rakentavat siksi laajan valikoiman toimittajia ja erilaisia ​​kuljetusreittejä herkille tuotteille, materiaaleille ja komponenteille. He eivät kuitenkaan saa unohtaa kustannusten vähentämistä. Parhaista parhaat ovat jo herättäneet kustannustietoisuutta työvoimassa. Jos haluat edetä tähän suuntaan, sinun tulee ottaa työntekijät mukaan tulojen ja kustannusten kehittämiseen avoimella ja läpinäkyvällä viestinnällä. Toinen tärkeä seikka on suurempi joustavuus. Yritysten tulee tunnistaa suurimmat kustannustekijät ja kehittää toimenpiteitä niiden vähentämiseksi.

4. Avoimuus on joustavien ja monipuolisten toimitusketjujen edellytys. Jos sellainen on olemassa, johtajat voivat tunnistaa nopeammin, mihin ketjun osaan ulkoinen tapahtuma vaikuttaa. Talouden suuren epävakauden vuoksi monet yritykset tarkistavat olemassa olevia sopimuksia. Joustavuus on keskeinen rooli sopimusten uudelleenjärjestelyssä. Jotta voisi paremmin suunnitella, tarvitaan luottamuspohjaista yhteistyötä kaikkien toimitusketjun kumppanien välillä, mikä vaatii usein uusia viestintäalustoja. Nykyaikaisilla IT-työkaluilla voidaan jakaa tietoa, yhdistää resursseja ja tehdä nopeita päätöksiä kysynnän dynaamisissa vaihteluissa. Yritykset, jotka käyttävät IT-työkaluja ja sopivia algoritmeja kysynnän ja tarjonnan hallintaan maailmanlaajuisesti, ovat ratkaisevan askeleen edellä kilpailijoita, jotka edelleen työskentelevät sähköpostien tai laskentataulukoiden kanssa. Johtavat yritykset eivät enää vain kirjoita yhteistyön aihetta to do -listalleen, vaan ottavat sen käyttöön jokapäiväisessä elämässä – sekä sisäisissä tiimeissä että yritysten välisessä toimitusketjussa kaikkien mukana olevien kumppanien välillä. Tiettyjen käyttöoikeusryhmien perusteella kaikilla on pääsy tietoihin ja ne vaihtavat niitä jatkuvasti – mieluiten reaaliajassa. Alustajen avulla yritykset parantavat toimitusketjun tehokkuutta ja reagointikykyä.

5. Software as a Service (SaaS) on ollut yritysten käytössä palveluna jo vuosia. Yhä useammat yritykset ovat kuitenkin siirtymässä ulkoistamaan toimitusketjunsa osia – esimerkiksi valmistusta, jakelua, hankintaa, logistiikkaa tai kuljetusten hallintaa. Tulevaisuuden digitaalinen toimitusketju lisää yritysten tarvetta ulkoistaa eli käyttää Supply Chain as a Service (SCaaS) tai Fourth Party Logisticsin (4PL) asiantuntijoiden palveluita. Tämä suuntaus on tutkimusten mukaan yhä tärkeämpi, koska monilla yrityksillä ei ole asiantuntemusta, taloudellisia resursseja tai resursseja hyödyntää kaikkia saatavilla olevia uusia teknologioita. Parhaimmillaan suuryritykset tekevät tämän työn sisäisesti jatkossa – ainakin osittain. Gartnerin asiantuntijat ovat vakuuttuneita, että tämä suuntaus voimistuu. Digitaaliseen toimitusketjuun siirtymisen etuja ovat päästä päähän maailmanlaajuiset sähköiset yhteydet, korkeampi tuottavuus, alhaisemmat kustannukset, parempi palvelu ja suurempi joustavuus. Jos tätä kehitystä ei viedä eteenpäin, se johtaa kilpailukyvyn puutteeseen ja siten taloudellisiin ongelmiin.

6. Pienet yritykset luottavat yhteen tai kahteen sisäiseen järjestelmään, kun taas jotkut suuret yritykset luottavat 20:een tai useampaan. Jo ennen Covid-19-kriisiä näiden siilojen tehottomuudet tulivat ilmi. Covid-19 toimi tehosteena. Useiden järjestelmien rinnakkainen käyttö lisäsi keinotekoisesti varastopuskureita, hidasti tiedonkulkua ja johti korkeisiin IT-kustannuksiin liitäntöjen, ylläpidon ja päivitysten osalta. Yhä useammat yritykset purkavat siilot, koska niillä ei ole enää varaa ponnisteluihin tai siihen liittyvään hätään. Alan johtajat siirtävät toimitusketjunsa työnkulkujaan yhteistyöhön perustuvalle verkkoalustalle, joka ylittää siilot ja mahdollistaa sekä tiedon jakamisen että todellisen tiedonsiirron osastojen ja organisaatioiden välillä. REST API -yhteytetyt ratkaisut älykkäällä IT-arkkitehtuurilla hajottavat siilot ja mahdollistavat yhteistyön, yritysten välisen työskentelyn ihanteellisen tiedonjaon avulla.

7. Yritykset tarvitsevat yhdistelmän globaaleja ja alueellisia arvoketjuja. Kriisien jälkeen yritykset voivat tunnistaa alueita, joilla alueellisella tuotannolla on järkeä, mutta talous hyötyy silti globalisaatiosta ja verkostoitumisesta. Toimialasta riippuen yritysten on omaksuttava yksittäisiä lähestymistapoja hankintoihin saadakseen lisää kestävyyttä. Covid-19-pandemian jälkeen johtavat yritykset alkoivat analysoida alueita, joilla alueellisella tuotannolla on järkeä. Autonvalmistajien tekemät tutkimukset paljastivat, että tiettyjen tuotteiden tai komponenttien uudelleenshortioiminen tai lähishortointi on järkevää. Vaikka tämä saattaa olla kalliimpaa, se vakauttaa toimitusketjua. Toisaalta kulutustavarateollisuudessa valtava kustannusero toisaalta Euroopan ja USA:n ja toisaalta Aasian välillä tarkoittaa, että on järkevämpää pitää tuotantoa pitkälti Kaukoidässä ja aiemmissa hankintamaissa etsimättä lähellä sijaitsevia tehtaita tai jopa uusien rakentamista. Korkeat energiakustannukset, nousevat korot tai hidas inflaatio ovat argumentteja lähishoringin tai reshoringin perustamista tai laajentamista vastaan ​​monilla toimialoilla. Lisäksi hankinnat, hankinnat ja toimitusketjun hallinta ovat yhä tärkeämpiä voiton kannalta. Tämä johtuu siitä, että mahdollisuudet ajaa korkeampien hintojen läpi alemman ja keskitason tuotesegmentissä ovat harvinaistuneet. Hinnat ovat entistä läpinäkyvämpiä asiakkaille ostoalustojen ansiosta. Nykyään voittoa syntyy hankinnoilla – tai tarkemmin sanottuna – prosessien optimoinnilla.

8. Koska viime aikoina on tapahtunut enemmän kyberhyökkäyksiä, joilla on vakavia seurauksia yrityksille, yritykset ovat ryhtyneet lisätoimiin suojautuakseen rikollisilta. Digitaalisen yhdistyksen Bitkomin tutkimuksen mukaan joka toinen logistiikkayritys Saksassa tiukensi tietoturvatoimiaan vuonna 2022. Selvityksen mukaan IT-turvallisuuden hallinta on vastaavasti tärkeässä asemassa useimmissa yrityksissä: Lähes yhdeksässä kymmenestä yrityksissä IT-turvallisuus on ankkuroitu hallitus- tai johtotasolle. Johtavat yritykset myös kouluttavat säännöllisesti työntekijöitään tästä aiheesta ja suorittavat turvallisuusauditointeja. Ja tämä on hyvin käytettyä aikaa: kyberturvallisuuden työkalut ovat saatavilla, mutta suurin heikkous on ihminen. Kyberhyökkäykset ovat osoittaneet, että jopa suuret yritykset, joissa on asiantuntevia IT-asiantuntijoita, voivat halvaantua ja vaurioitua päiviä. Asialla on yhä tärkeämpi rooli erityisesti logistiikassa ja toimitusketjun hallinnassa, koska kyberrikolliset pääsevät käsiksi arkaluonteisiin tietoihin yritysten jatkuvasti lisääntyvän verkottumisen ja digitalisoitumisen myötä. Ja nämä tiedot eivät yleensä ole peräisin vain yhtiöltä, jota asia koskee, vaan myös sen verkostosta.

9. Globaalien poliittisten olosuhteiden ja nykyisen kuluttajakäyttäytymisen vuoksi yritysten kassat eivät ole joillakin aloilla yhtä täynnä kuin muutama vuosi sitten. Siitä huolimatta monet yritykset jatkavat jo aloitettuja tai uusia käynnistämässä automaatio- ja digitalisaatioprojekteja. Koska tosiasia on: Markkinoita johtavat vain ne, jotka pystyvät pysymään korkean suorituskyvyn logistiikan ja korkeimman palvelutason mukana. Budjettien suunnittelu automaatioon, robotiikkaan, digitalisaatioon, energiansäästöön ja henkilöstöön on hyvin sijoitettua pääomaa. Esimerkiksi sisäisessä logistiikassa manuaaliset prosessit on automatisoitava ja digitalisoitava. Robotiikalla ja koneoppimisella on tärkeä rooli toisaalta nopeassa toiminnassa ja toisaalta virheprosentin pitämisessä minimissä. IT-asiantuntijat tarkastelevat digitalisaatiota koko toimitusketjussa ja käynnistävät uusia projekteja useissa ketjun lenkeissä samanaikaisesti – äskettäin esimerkiksi digitaalisen rahtikirjan (eCMR) käyttö levisi papereihin.

10. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttö tietokoneiden käyttöjärjestelminä ei ole mitään uutta. Toimitusketjun hallinnassa monet IT-osastot ovat kuitenkin vastustaneet tätä kehitystä. Nyt on kuitenkin olemassa erittäin onnistuneita käytännön esimerkkejä, jotka perustuvat selkeisiin sääntöihin – kuten Open Logistics Foundationin omat. Sen jäsenet eivät enää investoi kymmeniä tunteja yksinkertaisten standardirajapintojen ohjelmointiin itse, vaan käyttävät kumppaneittensa olemassa olevia rajapintoja, joiden kanssa he ovat toisinaan kovassa kilpailussa. Jokainen tällaiseen yhteistyöhön osallistuva tarvitsee kuitenkin uutta ajattelutapaa yrityksessä. Uudelleenarviointi on tarpeen myös muilla aloilla – esimerkiksi kun on kyse uusien teknologioiden, kuten tekoälyn, tukemisesta päätöksenteossa. Yksi asia on kuitenkin selvä: parhaat parhaista automatisoivat prosesseja entisestään ja hyödyntävät tekoälyn etuja preskriptiivisen analytiikan ja autonomisten agenttien alalla tehokkuuden lisäämiseksi. Uusilla työkaluilla ja teknologioilla yritykset voivat nopeuttaa kaikkea suunnittelusta toimitukseen, vähentää puskureita, hallita prosesseja tehokkaasti ja viime kädessä torjua ammattitaitoisten työntekijöiden pulaa. Kaikessa IT-toiminnassa on tärkeämpää kuin koskaan, että yritykset suojautuvat ammattimaisesti järjestelmiinsä kohdistuvia hakkerihyökkäyksiä vastaan ​​– kuten viimeaikaisten suurten logistiikkayritysten IT-ympäristöihin kohdistuneiden hyökkäysten vakavat seuraukset ovat osoittaneet.