Veden ja ilmastonmuutoksen suhde

Veden ja ilmastonmuutoksen suhde

Lähdesolmu: 2003659

Maaliskuu on SDG 6:n kuukausi – puhdas vesi ja sanitaatio. Turvallisen veden saanti on elintärkeää ihmisten terveydelle, mutta tiedätkö kuinka tämä asia liittyy ilmastonmuutokseen?

Keskittyessään helmikuussa SDG 5:een (sukupuolten tasa-arvo) Yhdistyneet Kansakunnat painottaa SDG 6 (puhdas vesi ja sanitaatio) tässä kuussa. YK:n mukaan 2 miljardia ihmistä eli ilman turvallisesti hoidettuja juomavesipalveluja vuonna 2020. Paine tämän ongelman ratkaisemiseksi on todellinen, varsinkin kun veden kysyntä kasvaa väestönkasvun, kaupungistumisen ja maatalouden, teollisuuden ja energiasektorin lisääntyvän vedentarpeen vuoksi. 

Ilmastonmuutos uhkaa maapallon vesilähteitä ja varantoja, mutta hyvä vesihuolto voi myös vaikuttaa sen hillitsemiseen. Tässä artikkelissa tutkimme SDG 6:n ja ilmastotoimien välistä suhdetta.

SDG 6 – Puhdas vesi ja sanitaatio

Puhdas vesi ja sanitaatio on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (SDG), joka on osa maailmanlaajuista 2030 Agendaa. YK:n arvion mukaan 829,000 XNUMX ihmistä kuolee vuosittain sairauksiin, jotka johtuvat suoraan vaarallisesta vedestä, riittämättömästä sanitaatiosta ja huonoista hygieniakäytännöistä, ja tällä SDG:llä pyritään ratkaisemaan tämä ongelma. 

Se koostuu kuudesta erityistavoitteesta, joista viisi on suunnattu vuoteen 2030:

  • Saavuta turvallinen ja kohtuuhintainen juomaveden yleinen ja tasapuolinen saatavuus kaikille
  • Saavutettava riittävä ja oikeudenmukainen sanitaatio ja hygienia kaikille ja lopetettava avoin ulostaminen kiinnittäen erityistä huomiota naisten ja tyttöjen sekä haavoittuvassa asemassa olevien tarpeisiin
  • Paranna veden laatua vähentämällä saastumista, poistamalla upotus ja minimoimalla vaarallisten kemikaalien ja materiaalien päästöt, puolittamalla käsittelemättömän jäteveden osuutta ja lisäämällä merkittävästi kierrätystä ja turvallista uudelleenkäyttöä maailmanlaajuisesti
  • Vedenkäytön tehokkuuden lisääminen kaikilla aloilla ja makean veden kestävän oton ja toimitusten varmistaminen veden niukkuuden korjaamiseksi ja veden puutteesta kärsivien ihmisten määrän vähentämiseksi
  • Toteutetaan integroitu vesivarojen hoito kaikilla tasoilla, mukaan lukien tarvittaessa rajat ylittävä yhteistyö

Lopullinen tavoite oli tarkoitus saavuttaa vuoteen 2020 mennessä, ja se käsitti veteen liittyvien ekosysteemien, kuten vuorten, metsien, kosteikkojen, jokien, pohjavesien ja järvien, suojelun ja ennallistamisen.

Vesi ja ilmastonmuutoksen uhka

Koska vesi on ihmisten terveyden perustarve, meidän olisi ratkaistava hallinta-, niukkuus- ja hygieniakysymykset, vaikka ilmastomme olisi vakaa. Mutta ilmaston lämpeneminen uhkaa muuttaa maailman vesiongelmat täysimittaiseksi kriisiksi. Ilmastonmuutos vaikuttaa veteen maapallolla useilla tavoilla.

Muutoksia sadekuvioissa

Lämpenevät lämpötilat lisäävät veden haihtumista, mikä tehostaa planeettamme hydrologista kiertokulkua. Tämä tarkoittaa, että sateet harvenevat, mutta paljon enemmän.

Tiedemiehet ennustavat että äärimmäinen sademäärä voimistuu ilmaston lämpenemisen myötä suurella osalla maapalloa "kun sadevettä toimittavan ilmakehän vesihöyryn pitoisuus kasvaa suhteessa kyllästyspitoisuuksiin noin 6–7 % lämpötilan nousua kohti".

Todennäköisesti sää kuitenkin vaihtuu äärimmäisten sateiden ja pitkien kuivuuden välillä. Esimerkiksi tänä talvena saha ennätysalhainen sade- ja lumisade kaikkialla Euroopassa. Seurauksena on, että veden saatavuus vaihtelee suuresti ympäri vuoden ja vaihtelee runsauden ja puutteen välillä.

Veden saastuminen

Kun sataa kerralla liikaa, maa ja kasvit eivät pysty imemään kaikkea. Tämä johtaa a ilmiö, joka tunnetaan nimellä "vuoto", jolloin ylimääräinen vesi valuu läheisiin jokiin ja kerää matkalta jätteitä ja epäpuhtauksia, kuten lannoitteita. Tämä saastunut vesi päätyy järviin, turvemaihin, meriin ja valtameriin ja saastuttaa koko vesivarannon.

Jääpiippujen sulaminen

Toinen ilmastonmuutoksen kuuluisa vaikutus on jäätiköiden sulaminen, jääpalat ja merijää. Nykyään noin 10 % maapallon pinta-alasta on jäätikköjään peitossa (90 % Etelämantereella ja 10 % Grönlannissa). Näin suuren jäämäärän sulaminen johtaa merenpinnan nousuun ja virtausten hidastumiseen sen lisäksi, että ilmakehään vapautuu enemmän kasvihuonekaasuja.

aavikoituminen

Koska ilmastonmuutos lisää haihtumista ja vähentää sademääriä, se on osittain vastuussa maaperän aavikoitumista maailman ympäri. Intercontinental Panel on Climate Change IPCC:n mukaan aavikoituminen on jo vähentänyt maatalouden tuottavuutta ja tuloja ja vaikuttanut biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen joillakin kuivilla alueilla. Se johtaa myös invasiivisten kasvien leviämiseen, mikä johtaa ekosysteemipalvelujen menetykseen. 

Yksi tavoista torjua maaperän aavikoitumista on uudistavien käytäntöjen toteuttaminen maataloudessa (käytäntö tunnetaan joskus myös nimellä hiilen viljely). Jari Pará REDD+ -projekti mm. tuottaa ruokaa kestävästi ja samalla vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Brasilian Amazonissa.

Vesihuolto ilmastonmuutoksen ratkaisuna

Kuten edellä on nähty, ilmastonmuutoksella on selvä negatiivinen vaikutus planeettamme veteen. Siksi ilmastotoimien kannalta on ratkaisevan tärkeää löytää tehokkaita vesiratkaisuja, jotka auttavat meitä säilyttämään veden saatavuuden ja laadun kaikille.

Pääsy turvalliseen veteen

Turvallisen juomakelpoisen veden tarjoaminen ihmisille ei ole vain perusterveyden tarve, vaan se johtaa myös hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen. Tämä johtuu siitä, että kun vesi ei ole puhdasta, ihmiset pakotetaan keittämään se ennen juomista. Usein käytetään tehotonta avotulta, josta vapautuu hiilidioksidia. siksi aloitteet, kuten Sierra Leonen turvavesiprojekti ovat niin tärkeitä: se ei ainoastaan ​​vähennä veden välityksellä leviävien sairauksien todennäköisyyttä paikallisessa yhteisössä, vaan se johtaa myös puhtaampaan ja vähemmän saastuneeseen ilmaan. 

Jätevesihuolto

Koska ilmastonmuutos lisää vesien saastumisriskiä, ​​veden saastumisen vähentäminen tulee entistä tärkeämmäksi. Joissakin hankkeissa käytetään innovatiivisia menetelmiä tehtaiden jäteveden käsittelyyn tai uudelleenkäyttöön välttäen haitallisia valumia. Esimerkiksi, Carotino palmuöljytehdasprojekti Malesiassa on asentanut anaerobinen silmukkajärjestelmä, joka kattaa tehtaan jätevesilaguunit, vangitsee jätevesistä luonnollisesti vapautuvan metaanin ja muuttaa sen sähköksi. Tätä sähköä käytetään sitten palmuöljytehtaan sähkönlähteenä ja se syötetään takaisin kansalliseen verkkoon, jolloin syntyy kestävää, kiertokulkuista tuotantoa.

Vesilähteiden puhdistus

Lopuksi, koska saastuminen on väistämätöntä, maailman vesistöjen ja valtamerten puhdistaminen on välttämätöntä. Tämä projekti sisältää mm muovin poistaminen Välimerestä merelle ja sen muuttamisesta arvokkaiksi tuotteiksi.

Aikaleima:

Lisää aiheesta Ilmastokauppa