Ruotsin pysähtynyt Nato-hakemus häiritsee pohjoismaista puolustussuunnittelua

Ruotsin pysähtynyt Nato-hakemus häiritsee pohjoismaista puolustussuunnittelua

Lähdesolmu: 2719107

HELSINKI — Esteet edessä Ruotsin liittyminen Natoon ovat lykänneet neuvotteluja pohjoismaisen puolustusyhteistyön nostamiseksi joksikin itsesuljetuksi liittoutuman kansojen klusteriksi.

Pohjoismaiden hallitukset, jotka työskentelevät sillä pohjalla, että Suomi ja Ruotsi olisivat molemmat saaneet jäsenyyden hyväksynnän ennen Naton huippukokousta Liettuan Vilnassa 11. heinäkuuta, kohtaavat nyt mahdollisuuden, että Turkin poliittinen maisema saattaa edelleen estää Ruotsin liittymistavoitteet.

Sen jälkeen kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan valittiin uudelleen toukokuun lopulla, Yhdysvaltain johtajat ovat lisänneet Ankaraan kohdistuvaa painetta poista sen saarto Tukholman liittymistä vastaan.

"Meillä menee paremmin, kun prosessi on saatu päätökseen", ulkoministeri Antony Blinken sanoi toimittajille Ruotsissa, The Washington Post raportoi 31. toukokuuta. "Ja siksi me kehotamme sekä [Turkkia] että Unkaria, joka ei myöskään ole vielä ratifioinut , ratifioimaan liittymisensä mahdollisimman nopeasti."

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on nostanut asian etusijalle ennen ensi kuussa pidettävää Naton huippukokousta ja kertoi toimittajille, että hänen ja Erdoğanin välillä käydään lisäkeskusteluja kesäkuun alussa.

Johtavat pohjoismaiset poliitikot, mukaan lukien Ruotsin entinen puolustusministeri Peter Hultqvist, ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Ruotsin Natoon liittymisen hyväksyminen voidaan lykätä huhtikuuhun 2024, jolloin Yhdysvallat isännöi liittouman 75-vuotispäivää Washingtonissa.

Suomi, joka alun perin lupasi liittyä Natoon samaan aikaan Ruotsin kanssa, liittyi jäseneksi huhtikuussa.

Hultqvistin sosiaalidemokraattinen puolue on arvostellut Ruotsin keskustaoikeistolaista hallitusta vara-aseman puutteesta, mikäli Ruotsi epäonnistuu liittymistehtävässään heinäkuussa.

”Suunnitelmana B tarvitaan laajempaa pohjoismaista yhteistyötä Ruotsin turvallisuuden varmistamiseksi jatkossa, jos Natoon liittyminen viivästyy. Jos tämä on Ruotsin yhteinen hanke, hallituksen on istuttava alas ja otettava yhteyttä puolueisiin. Sen on puhuttava selkeästi siitä, mitä he tekevät Natoon liittymisen varmistamiseksi, Hultqvist sanoi.

Pääministeri Ulf Kristerssonin hallinto on toistaiseksi kieltäytynyt esittämästä vaihtoehtoista toimintatapaa.

Erdoğan on toistuvasti uhannut estää Ruotsin liittymisen Natoon ja syyttänyt Pohjoismaiden valtiota kieltäytymisestä luovuttamasta epäiltyjä kurdimilitantteja Turkille. Erdoğan myös kutsui Ruotsia "pehmeäksi maaksi terrorismin torjunnassa".

Ruotsin pahin skenaario oli Erdoğanin voitto, joka johti siihen, että Turkki kaivaa kantapäänsä.

Pohjoismaiden hallitukset olivat toivoneet kutsuvansa koolle erilliset kokoukset kansallisten puolustusministerien ja sotilaspäälliköiden välillä Vilnan huippukokouksen jälkeen. Ehdotetuilla kokoontumisilla olisi historiallinen merkitys olla ensimmäinen neljän pohjoismaisen NATO-valtion välillä, ja se toimisi alustana rakentamaan yhtenäisempi puolustussilta, joka oli aiemmin mahdotonta Suomen ja Ruotsin puolueettomuuden vuoksi.

Naton pohjoismaisella alueella on vakavia seurauksia rajat ylittäville, yhteistoiminnallisille sotilaallisille organisaatioille, kuten Nordic Defense Cooperation tai NORDEFCO.

Hultqvistin mielestä foorumilla on kyky laajentaa rooliaan nopeasti, varsinkin jos Ruotsi jätetään odottamaan.

"Pohjoismaista vahvaa pohjoismaista yhteistyötä on jo olemassa NORDEFCOn puitteissa, jossa maiden välillä on erilaisia ​​sopimuksia", hän sanoi. "Tällaista yhteistyötä voidaan kehittää ja syventää huomattavasti."

Sitä vastoin Suomen sijoittumisen Natoon odotetaan muotoutuvan lähikuukausina. Hallitus ennakoi sen kuuluvan liittoutuneiden yhteisvoimien esikunnan päämajaan Brunssumiin, Alankomaihin. Johto vastaa Naton puolustuksesta Euroopassa Alppien pohjoispuolella, operatiivisella alueella, joka kattaa myös NATOn valvomat Baltian maat ja Itämeren alueen.

"Voi kestää jonkin aikaa, ennen kuin lopulliset vastaukset sijoitteluun saadaan", puolustusministeri Antti Kaikkonen sanoi. ”Pitkän aikavälin ratkaisut ovat vielä avoinna. Suomi on toistaiseksi asioinut Brunssumin kanssa, kuten olemme koko ajan odottaneet. Norfolk ei ole vielä täysin toiminnassa. Pidemmän aikavälin ratkaisut tulevat kohdalleen aikanaan."

Norfolkissa Virginian osavaltiossa on suuri Naton päämajaosasto, mukaan lukien allianssin Allied Command Transformation, seuraavan sukupolven tekniikoiden ja sodankäyntikonseptien selvityskeskus, johon kaikki jäsenet osallistuvat henkilökuntaa. Siellä avattiin vuonna 2020 myös operatiivinen osa, Joint Force Command Norfolk.

Tulevat neuvottelut korkean pohjoisen puolustusyhteistyön syventämiseksi voivat riippua Pohjoismaiden hallitusten yhteisestä pitkäaikaisesta halusta kuulua jälkimmäisen rakenteen alle, toisin kuin Euroopassa toimivan komennon.

Norja ja Tanska ovat ilmoittaneet haluavansa olla osa Joint Force Command Norfolkin komentoa, kun taas Suomi ja Ruotsi ovat samaa mieltä siitä, että yhtenäinen pohjoismainen lähestymistapa on olennainen tekijä vahvan puolustuskyvyn rakentamisessa, joka maksimoi pohjoismaisten ilma-, maa- ja meriresurssien yhdistämisen.

Omaisuuden yhdistämisen mahdollisuudet ovat suurimmat ilmapuolustuksen alalla. Norjalla, Ruotsilla, Tanskalla ja Suomella on yhteensä 200-280 nykyaikaista hävittäjää – olemassa ja tilattavissa – mukaan lukien Saab JAS 39 Gripenit ja F-35 -lentokonetyypit.

Vankka pohjoismainen puolustuskyky tarjoaa tehokkaan pelotteen vihamielisille joukoille Pohjois-Pohjolassa, sanoi Norjan puolustuskomission puheenjohtaja Knut Storberget. Organisaatio toimitti puolustusministeriölle raportin, jossa kritisoitiin Norjan puolustusmenoja ja valmiuksia.

Raportissa kannatettiin "yhteisen pohjoismaisen alueen perustamista Natoon" Venäjän mahdollisen tulevan aggression torjumiseksi. Paneeli suositteli dramaattista ja välitöntä 6.4 miljardin dollarin kertamaksua Norjan vuoden 2023 puolustusbudjetin täydentämiseksi.

Norja käyttää puolustukseen 1.43 prosenttia bruttokansantuotteestaan ​​vuonna 2023, mikä on alle Naton 2 prosentin tavoitteen. Hallitus on sitoutunut saavuttamaan 2 prosentin tavoitteen vuoteen 2026 mennessä.

Venäjä näkee Naton laajentumisen Ruotsiin ja Suomeen alueellisena uhkana, sanoi Storberget, joka kuvaili Pohjoismaiden ja Moskovan suhdetta "ikuisesti muuttuneeksi" Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainan miehityksen jälkeen.

"Uudet jännitteet vaikuttavat Norjaan ja kaikkiin kansoihin Pohjoisessa", Storberget sanoi. ”Olemme uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, jossa puolustuskyvyt eivät vastaa sitä turvallisuustilannetta, jossa olemme, eikä paljon vähemmän kehitettävää haastekuvaa. Tarvitaan suurempaa pitkäjänteisyyttä, ennustettavuutta ja yhdistäviä poliittisia ratkaisuja.

Gerard O'Dwyer on Defence News -lehden Skandinavian asioiden kirjeenvaihtaja.

Aikaleima:

Lisää aiheesta Defence News Global