Kysymyksiä ja vastauksia Naton kyberaivorahaston uuden johtajan Mart Noorman kanssa

Kysymyksiä ja vastauksia Naton kyberaivorahaston uuden johtajan Mart Noorman kanssa

Lähdesolmu: 1786142

WASHINGTON — Kello oli noin kello 6 EST, kun Mart Noorma tuli näkyviin Microsoft Teamsissa.

Yhdysvaltain itärannikolla oli vielä pimeää ja suhteellisen hiljaista, kun hän valmistautui tähän haastatteluun. Mutta Virossa, Naton akkreditoidussa Yhteistoiminnallinen kyberpuolustuksen huippuyksikkö, päivä meni hyvin.

Noormasta tuli elokuussa uusin johtaja CCDCOE:ssa, Tallinnassa sijaitsevassa kybertutkimukseen, -koulutukseen ja -harjoituksiin keskittyneessä keskuksessa. Hän onnistui Brig. Kenraali Jaak Tarien, joka astui tehtävään vuonna 2018. Noorma toimii kolmen vuoden toimikaudella.

Hänen paikkansa ruorissa on saatu vuosikymmenten kokemuksella tiede-, teknologia- ja puolustusmaailmasta. Hän on työskennellyt johtajana robotiikkayrityksessä, professorina Tarton yliopistossa ja tutkijana Standardi- ja teknologiainstituutissa. Hän on myös toiminut yhdistyksen jäsenenä Naton neuvoa-antava ryhmä kehittyviä ja häiritseviä teknologioita varten, EEAS Space Advisory Board, IEEE Autonomous Weapon Systems Expert Advisory Committee ja Viron puolustusliitto.

C13ISRNETin kanssa 4. lokakuuta käydyssä keskustelussa Noorma keskusteli kyberkeskuksen tavoitteistaan ​​– joita tukivat Yhdysvallat, Iso-Britannia ja yli tusina muuta avustajaa – samalla kun hän pohti Ukrainan sodasta saatuja opetuksia. Tätä haastattelua on muokattu pituuden ja selkeyden vuoksi.

Mitä toivot saavuttavasi uudessa tehtävässäsi NATO Cooperative Cyber ​​Defense Excellence -keskuksen johtajana?

Ensimmäinen asia on aina asettaa strategiset prioriteetit kohdalleen. Ja koska CCDCOEmme palvelee kansakuntiamme, on tärkeintä ymmärtää, mitä kansakuntamme tarvitsevat.

Kaiken toimintamme iskulauseena tai alaotsikona tavoitteenamme on auttaa samanmielisiä kansojamme vastustamaan kyberuhkia liittoutumana. Sanoisin, että pyrimme tukemaan kansallista kyberoperatiivisten valmiuksien kehittämistä. Jos kansalliset valmiudet ovat olemassa, voimme alkaa rakentaa yhteenliittymiä.

On hyvät perustelut sille, miksi osuustoiminnallinen kehittäminen on parempi kuin kansallisella tasolla. Se voi olla esimerkiksi sitä, että muut kansakunnat ovat jo tehneet sen ja voivat jakaa kokemuksiaan, tai kaikki kansakunnat käsittelevät samaa ongelmaa, joten yhdistämme resurssit ja suunnittelemme yhdessä. Tai se on luonnostaan ​​tärkeä, kuten yhdistetyt toiminnot.

Tästä eteenpäin meidän on keskityttävä entistä enemmän syvään sidosryhmien sitouttamiseen, mikä on liiketoiminnan peruskäytäntö. Cyber ​​on yksi tällaisista nousevista ja häiritsevistä teknologiatrendeistä. Tämä tarkoittaa, että kukaan ei tiedä tarkalleen, miltä kybersodankäynnin tai kyberpuolustuksen tulevaisuus näyttää.

Tällaisessa tilanteessa mikä tahansa toimiala tai startup sanoisi, että kyse on iteratiivisesta, jatkuvasta keskustelusta ja sitoutumisesta sidosryhmien kanssa, jotta ymmärrämme tarkalleen, kuinka voimme työskennellä yhdessä, miten voimme kehittää tuotteita ja palveluita. Se olisi keino saavuttaa lopullinen tavoite eli auttaa samanmielisiä kansojamme vastustamaan kyberuhkia liittoutumana.

Miten aiot parantaa Naton jäsenmaiden tai CCDCOE:n avustajien välisiä suhteita, liittyipä se sitten kyberavaruuteen tai muihin puolustusasioihin?

No, olemme kybersuuntautuneita. Tässä ei ole mitään uutta. Tämä on keskeinen periaate: Kuinka voimme työskennellä yhdessä naapurin kanssa, kuten ihminen?

Ensin sinun on tunnettava naapuri, sitten sinun on tiedettävä, mitä kykyjä naapurilla on. Osaako hän puhua englantia? Tarvitsemmeko kääntäjää? Ja niin edelleen.

Toinen asia on: Voinko luottaa naapuriin? Voiko naapuri luottaa minuun? Tieto ei riitä. Se on luottamuksen rakentamista syvemmällä tuntemuksella toistensa tavoitteista, tavoitteista ja kyvyistä.

Jos meillä on luottamusta ja tietoa, meidän on sovittava asioista, miten teemme asiat. Meidän on sovittava, missä aita on kahden talomme välissä tai naapurustossamme, ja miten järjestämme naapurustomme. Meidän on jälleen kerran oltava samaa mieltä. Luottamuksen avulla voimme sopia yhteisistä aiheista ja sitten ymmärtää, mikä on yhteistä etua ja mikä ei.

Kyberavaruudessa on tehtävä täsmälleen samoja asioita. Käytännössä se tarkoittaa valmiuksien kehittämistä, oppeja, standardeja, toimintamenetelmiä, teoreettisia malleja, opittujen kokemusten laatimista ja niin edelleen.

Kaikessa tässä yhteistyössä jotkut kansakunnat toimivat kuin vakiintuneet; he jakavat kokemuksensa, mutta haluavat ehkä vertailla muita ja tukea muita. Sitten on muita maita, jotka ovat vasta prosessissa ja ovat iloisia voidessaan oppia muilta ja samalla ehkä ehdottaa innovatiivisia ratkaisuja.

Jatkuvien keskustelujen kautta kaikki kansakunnat parantavat kykyjään ja samalla ymmärtävät paremmin toisiaan ja rakentavat luottamusta todelliseen yhteistyöhön.

Jos otamme tämän yhteistoiminnallisen kehityksen koulutukseen, jos meillä on samanlaiset periaatteet kyberhenkilöstömme kouluttamisessa ja operaatioissa, he voivat viedä sen harjoituksiin, joissa todelliset monikansalliset tiimit kokoontuvat harjoittelemaan ja validoimaan kykyjään.

Lisääntyvätkö laajamittaiset, monikansalliset kyberharjoitukset – kuten CCDCOE:n järjestämät Locked Shields – määrät? Laajentuvatko ne? Kuinka tärkeää on tehdä näistä tapahtumista suurempia ja useammin nykypäivän uhkien vuoksi?

Ehdottomasti. Tämä huoli kyvystämme vahvistaa kykymme on yksi kansojemme tärkeistä eduista. Etenkin kyberavaruudessa on kaikenlaisia ​​uusia, tulevia uhkia, ja meidän on oltava valmiita.

Kuinka voimme harjoitella? Kyberalueet sekä laitteistot ja ohjelmistot antavat meille mahdollisuuden harjoitella. Tässä näemme, että yhteistyö – monikansallinen yhteistyö – on erittäin hyödyllistä, koska voimme käyttää samaa kyberaluetta esimerkiksi monien maiden kykyjen kouluttamiseen ja validointiin. Ja eri maat tarjoavat erilaisia ​​kykyjään ja jakavat toistensa kanssa, mikä antaa meille mahdollisuuden kustannustehokkaalla tavalla kehittää kykyjämme ja tehdä enemmän koulutusta samalla rahalla.

Mitkä ovat sinun tai keskuksen havainnot Venäjän sodasta Ukrainaa vastaan? Mitä CCDCOE-oppiminen on, ja miten käytät tätä tietoa?

Jotkut maat tarkastelevat erittäin tarkasti, kuinka maailman yhteisö reagoi Venäjän toimintaan. He ajattelevat: "Voimmeko hyökätä myös pienempään naapuriimme?" Kuten asiantuntijat sanovat, yksi havainto siitä, mitä olemme nähneet Venäjän sodan Ukrainaa vastaan, on, että on erittäin vaarallista vastustaa kaikkea muuta maailmaa. Tämä tarkoittaa, että maailman on yhdistyttävä. Naapurin kimppuun hyökkääminen on yleisesti ottaen hyvin epäsuosittu idea.

Jos viemme tämän suoraan kyberavaruuteen, sanoisin, että tehtävämme on varmistaa, että pystymme puolustamaan liittoumaa kyberuhkia vastaan. Tämä osoittaa tämän valmiuden ja luottamuksen tärkeyden maiden välillä, joilla on samat arvot tai intressit ja jotka rakentavat kyberpuolustustaan.

Emme halua minkään maan olevan kyberterroristien keskus. Meidän etumme on työskennellä yhdessä mahdollisimman monien kansakuntien kanssa – maailmanlaajuisesti – vauhdittaaksemme tätä työtä rauhanomaisemman kyberavaruuden puolesta.

Se on yksi oppitunti. Toinen oppitunti on se, että näemme Ukrainan tapauksessa, kuinka tärkeää on työskennellä tiiviissä yhteistyössä teollisuuden ja julkisen sektorin kanssa.

Mikä on suhteesi edelliseen johtajaan, Brigiin? Kenraali Jaak Tarien?

Olemme jatkuvassa vuoropuhelussa. Olemme tunteneet toisemme melko pitkään, ja minulla on syvä kunnioitus Jaakia kohtaan.

Hän ottaa vastaan ​​erittäin tärkeitä haasteita. Huomasin, että hän johtaa Euroopan puolustusrahaston hanketta, joka on todella tärkeä asia Euroopassa.

Colin Demarest on toimittaja C4ISRNETissä, jossa hän käsittelee sotilaallisia verkkoja, kyber- ja IT-asioita. Colin kertoi aiemmin energiaministeriöstä ja sen kansallisesta ydinturvallisuushallinnosta – nimittäin kylmän sodan puhdistamisesta ja ydinaseiden kehittämisestä – päivälehdessä Etelä-Carolinassa. Colin on myös palkittu valokuvaaja.

Aikaleima:

Lisää aiheesta Puolustusuutisten haastattelut