Minun e-Journey - yli 40 vuotta. Osa 6. Tikkaat yllin kyllin (Bo Harald)

Usein toistuva kokemus matkallani on ollut, että yksi thing johtaa toiseen, joka johtaa toiseen ja niin se menee. Sinulla saattaa olla aavistus siitä, mitä nämä voivat saada aikaan – mutta harvoin kovin selkeä kuva tai suunnitelma. Joten mene eteenpäin – ja
Aloita siitä, mitä monet tarvitsevat usein (mieluiten sama logiikka, käyttökokemus ja työkalu) kotona ja töissä – ja lisää harvemmin tarvittavia ominaisuuksia.
Opittua: Ylisuunnittelu on vaarallista. Toistotalous ja luottamustalous ovat voimakkaita vipuja. Ja
mikä on tärkeämpää kuin vivut – raskasnostossa.

Ensin koskien tikkaat ja alustan metafora. Tikkaissa on portaat (ns
portaat) – täällä uusia palveluita, jotka mahdollistavat ja kiinnostavat ottaa seuraava askel. Kaksi
raiteet voidaan tehdä vahvaksi käyttämällä materiaaleja, kuten luottamus, tapa, yleiset työkalut, mukavuus rakentajille ja käyttäjille, tuottavuuden parannukset, turvallisuus, lainsäädäntö, mittakaavaetu, laajuuden säästö jne. Materiaalit tyypillisesti vahvistuvat edelleen, kun niitä käytetään monissa tikkaissa. 

Hetken kuluttua saavut a korkeampi alusta jossa voit aloittaa uusien tikkaiden rakentamisen seuraavalle alustalle – ja niin se on mennyt – ja jatkuu. 

Lähtökohtana Suomessa 70-luvulla oli hajautettu ja standardoitu maksuekosysteemi, joka edisti kovaa kilpailua pankkien välillä. Myös vahva teknologialähtöisyys ja standardointiperinteet auttoivat. 

Näin ollen oli varsin luontevaa ottaa 80-luvun alussa käyttöön tietoliikenneinfrastruktuuri PC-pankkipalveluihin ja lisätä valikoille vähitellen kaikki pankkipalvelut – myös lainojen sähköinen allekirjoittaminen. Nämä melko pitkät verkkopankkiportaat loivat erittäin tärkeän  e-trust ja e-habit (1.) alusta. Opittua: Voisi tehdä ennen Internetiä.
Opittua: Toistamisen ekonomia, uudelleenkäytön taloudellisuutta

Tämä oli perusta seuraaville ladderille – se sisälsi portaat, kuten tililtä tilille tapahtuvat reaaliaikaiset verkkokauppamaksut ja Solo-markkinapaikka (ostajien ja myyjien yhdistäminen). Se rakensi an e-Business (2.) alusta
90-luvun alussa. Kisat sisälsivät verkkopankin, saman maksutavan, kustannustehokkuuden olemassa olevan maksujärjestelmän uudelleenkäytön taloudellisuuden mukaan, maksujen reaaliaikaisen toimituksen ja kauppiaiden riskien täydellisen eliminoinnin.
Saadut kokemukset: Uudelleenkäytön säästö, reaaliajan taloudellisuus

Seuraavat tikkaat yhdistivät asiakkaita myös muut liiketoimet kuin maksut. Sellaiset vaiheet kuin sähköinen tunnistaminen, sähköinen allekirjoitus, sähköinen laskutus ja e-palkan rakentaminen Real Time Economy (3.) alusta 90-luvun lopulla. Pankkien kirjautumistietojen ja kolmansien osapuolten vuorovaikutukseen luodun luottamuksen uudelleenkäyttö oli tässä tärkeä saavutus. Tällä hetkellä tätä pankkitunnuspalvelua käytetään Suomessa noin 50 kertaa aikuista kohden – Ruotsissa mahdollisesti enemmänkin.
Opittua: Luottamuksen ekonomia, uudelleenkäytön taloudellisuutta, laajuuden taloudellisuutta. Valtion käyttämää työkalua ei tarvita. sähköisen pankkitoiminnan tulee olla turvallista joka tapauksessa. Kaikkien pankkien tulee tarjota pankkitunnuksia myös pankkittomille – kunhan ne voidaan turvallisesti tunnistaa.

Sähköinen laskutus alkoi n mukavuuden parantaminen kun asiakkaat alkoivat valittaa pitkistä viitenumeroista. Verkkolaskussa otettiin käyttöön yksinkertainen yhden napsautuksen hyväksyminen eräpäivän maksuun. Silloin valtio laski, että tulevan laskun vuotuinen säästöpotentiaali olisi kokonaisuudessaan 150m€, kunnat päätyivät samaan 150m€ ja Teollisuusliitto 2800m€. Vaikka jotkut väittivät, että tämä on vähättelyä – Euroopan tasolla se on noin 250 miljardia – se on varmasti tarpeeksi suuri – varsinkin kun sen pitäisi olla tärkeä tekijä yhtenäismarkkinoiden tekemisessä yhtenäisemmiksi…
viimeistään yritysten tietolompakoilla. Opittua:  Voit törmätä massiiviseen tuottavuuden parantumiseen, kun improvisat mukavuutta. Pankit ovat luonnollisia kuluttajien laskujen jakajia ja myös erityisesti pk-yrityslaskujen ja maksupyyntöjen lähettäjiä. 

Näiden tikkaiden kiskot ja portaat sisälsivät siis erittäin vahvoja liiketoimia molemmille osapuolille – ja myös luottamuksen ja toiston taloudellisuutta. 

Seuraavat tikkaat olivat yksityis-julkinen Real Time Economy -ohjelma (2006-14) e-laskutuksen ohjaamiseen myös EU-mittakaavassa, kirjanpidon automatisointi, digitaaliset hankintamenettelyt, palkanhallinta, arvonlisäveroilmoitus ja e-kuitit. Kun datan käytön tuottavuusnäkökohdat automatisoinnin lisäksi myös päätöksentekoon tulivat selväksi, saavutettu taso nimettiin Datadriven Economy (4.) -alusta. Oppitunti: Tkirjanpitoteollisuus ei aja muutosta samalla tavalla kuin pankit. On korkea aika kehittyä osaksi Trust-infrastruktuuria.

Työ 4. alustan kehittämiseksi vei meidät globaalin verkkolaskutuksen visioon. Maksujen lähettäminen mille tahansa pankkiasiakkaalle maailmassa ilman, että noin 25 000 pankki joutuu allekirjoittamaan sopimuksia keskenään, on mahdollista – miksi ei myös laskujen lähettäminen? Tämän voittoa tavoittelemattoman SWIFT-osuuskunnan jäsenyyteen liittyvien sääntöjen noudattamiseen perustuvan monenvälisen rakenteen pitäisi olla uudelleenkäytettävissä – ja myös muiden kuin pankkien liittyminen uusiin palveluihin. Sitä ei tapahtunut, vaikka onnistuimme saamaan EU-komission asialistalle sekä verkkolaskutuksen että reaaliaikatalouden. 

Joten jouduimme todistamaan, kuinka hankalaa oli saada yhteentoimivuus e-laskupalveluntarjoajien välille jopa EU:ssa, ja etsimään seuraavaa tietä eteenpäin. 

Löysimme sitten uusia elementtejä tikkaille – https://trustoverip.org ja Self-Sovereign Identity www.Findy.fi tikkaat, joissa on portaat, kuten elämäntapahtumiin perustuva palvelusuunnittelu, globaalit standardit, yleiskäyttöiset yhteentoimivat lompakot, e-IDAS2-lainsäädäntö. Tämä vie meidät kohteeseen Luotettu tietoinfrastruktuuri (5.) -alusta. Läksy opittu:
Ihmeellisiä asioita voi tapahtua

Lyhyt kuvaus rakenteilla olevista tikkaista (aloitettu vuonna 2017) – niin moneen suuntaan – niin monen toimesta – menee seuraavasti: 

Tietojen oikeudenhaltijalla (ks. digitaalihallintolaki ja GDPR art 20) on oikeus tietää missä hänen tietonsa ovat ja saada ne kaikki – erityisen tärkeää on identiteetin rakentamisen varmennettu tieto – mukaan lukien tunnistetiedot – käytössä. Käytännössä se tarkoittaa, että se ladataan tietolähteen tietolompakosta omaan tietolompakkoon (eIDAS IDwallet termi ei ole niin sopiva, koska se voi johtaa siihen, että lompakot käsittelevät vain tunnistamista) ja sitten oikeus valita, mikä palveluntarjoaja on paras käsillä olevan palvelun ratkaisemiseksi. 

Kolmen osapuolen ei tarvitse olla teknisesti integroitua, kuten yleensä
kansallinen infrastruktuurikerros (Findynets) hoitaa DID-kerrokset.  Talouden kitkan määrää, riskejä, rikollisuutta ja harmaata taloutta tämä eliminoi ja kuinka paljon se lisää yksityisyyttä ja mukavuutta, on uskomatonta. 

 Kun Findyconsortium oli käynnistymässä https://mydata.org perustettiin. Se toimii nyt 40 maassa ja sen ihmiskeskeisen paradigman tavoitteena on tehdä henkilötietojen jakamisesta luottamuksellisen ja tasapainoisen yksilön ja organisaation välisen suhteen pohjalta. Tee tietojen jakamisesta parempia palveluja ja tuottavuutta ja tee se oikein. MyData rakensi tikkaat MyData (6.) alusta 

 Koska henkilötietojen käyttö on jo nyt pakollista ja lompakot ja infrastruktuuri (datamoottoritie) ja tarvittava hallinto toimitetaan, palvelusuunnittelun tulisi nyt lähteä kansalaisen tai pk-yrityksen kontekstista (elämän tapahtumasta). Mitä tietoja tarvitaan, missä ne ovat, miten niihin pääsee käsiksi (lompakosta lompakkoon) ja miten tietooikeuksien haltija voi vapaasti valita, kuka voi käyttää tietoja käsillä olevan tarpeen ratkaisemiseen (käyttötapauksia yllin kyllin...). Tätä alustaa kutsutaan siten Uusi Service Design (7.) -alusta.

Seuraavat tikkaat toimittavat Minun ja Big Datan, joka on jäsenneltyä, standardoitumpaa, varmennettua ja saatavilla reaaliajassa syntyessään. Melko helppo nähdä, että koneoppimisen ja tekoälyn laatu, energiatehokkuus ja läpinäkyvyys paranevat radikaalisti. Tämä on Koneoppiminen ja tekoäly (8.) -alusta. 

 Ja seuraavat tikkaat ovat varmasti jo rakenteilla. Näiden kiskojen materiaalit on testattu ja parannettu kaikissa aiemmissa tikkaissa ja tasoissa. Joten jos generalistit tekevät isosta kuvasta narratiivin, asiantuntijat voivat jatkaa työskentelyä ja kysyntää tulee seuraavien vaiheiden ilmetessä. 

• SEO-pohjainen sisällön ja PR-jakelu. Vahvista jo tänään.
• Platoblockchain. Web3 Metaverse Intelligence. Tietoa laajennettu. Pääsy tästä.
• Lähde: https://www.finextra.com/blogposting/23508/my-e-journey—over-40-years-part-6-ladders-galore?utm_medium=rssfinextra&utm_source=finextrablogs