Pakistanissa on edessään kansalliskokousvaalit myöhemmin tänä vuonna. On selvää, että Bilawalin Intiaan kohdistuvat hyökkäykset maansa sisältä ja ulkopuolelta on nähtävä tässä yhteydessä
Tapa, jolla liiketoimintaa hoidettiin tai ei hoidettu äskettäisessä Goan ministerikokouksessa – ja varsinkin sivussa, joka sai tiedotusvälineiden ja kansallisen huomion paremmin – on kysymys siitä, lähteekö Shanghain yhteistyöjärjestö (SCO) Etelä-Aasian järjestöön. alueellisen yhteistyön (SAARC) tavalla. Intian ja Pakistanin luontaiset erot, joilla ei ole mitään tekemistä alueellisen yhteistyön kanssa, torpedoivat SAARC:ia sisältäpäin. SCO:n tapauksessa Kiina ja Pakistan ovat, kuten oli odotettavissakin, yhdistäneet kädet Intiaa vastaan, ja Venäjä saattaa Ukrainan sodan vuoksi istua aidalla juuri nyt.
SCO:n ministerikokouksen päätteeksi Goassa Intian ulkoministeri S Jaishankar merkitsi kaksi rastia Kiinan ja Pakistanin talouskäytävän (CPEC) yli, joka kulkee Pakin miehittämän Kashmirin (PoK) läpi. Viitaten Pakistaniin hän sanoi myös, että "terrorismin uhrit eivät istu terrorismin tekijöiden kanssa".
Näillä realistisilla, mutta syövyttävillä havainnoilla Jaishankar maksoi sen, mitä oli varastossa. Vain päivää myöhemmin Islamabadissa Pakistanin ja Kiinan ulkoministerit Bilawal Bhutto ja Qin Gang lupasivat elvyttää CPEC:n. Se voisi hyvinkin antaa sävyn Kiinan kunnianhimoisemman Belt and Road -aloitteen elvyttämiselle, joka oli pudonnut huonoihin aikoihin Covid-pandemian aikana.
Molemmat kansat olisivat sanoneet ja tehneet täsmälleen yhtä paljon myös ilman sitä. Mutta Jaishankarin lausunnot Goassa saivat vaikutelman siltä, ​​että Peking ja Islamabad lyövät nenäänsä Intialle, ikään kuin heidän "vastauksensa" olisi ollut jälkiajattelu.
Neo-normaali tai mitä
Jaishankaria ei sinänsä voida syyttää siitä, mitä hän sanoi kokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Goassa. SCO-kokouksen sivussa hän tapasi erikseen kiinalaisen Qin Gangin, venäläisen Sergei Lavrovin ja kollegansa muista jäsenmaista Pakistanin Bhuttoa lukuun ottamatta. Se liittyi enemmän kahdenvälisten suhteiden tilaan, mutta nykytodellisuudessa Intian ja Kiinan suhteiden olisi pitänyt olla Intian ja Pakistanin suhteita huonompia, lukuun ottamatta Bhutton viime kuukausien karkeaa ja epäsosiaalista kieltä. Se ei näytä olevan niin Goan jälkeen.
Jaishankarin kahdenväliset keskustelut Qin Gangin kanssa ja puolustusministeri Rajnath Singhin Delhissä käydyt keskustelut vastapuolen Li Shangfun kanssa toivat selvästi esiin Galwanin jälkeiset intiaanien ylivertaiset odotukset Kiinalta erityisesti LAC:n suhteen. Kotimaassa ja ulkomailla – ja jopa vähemmän tunnetussa Dominikaanisessa tasavallassa viikkoa aiemmin – Jaishankar kuvaili Intian ja Kiinan suhteita "epänormaaleiksi". Goan kahdenvälisen neuvottelun jälkeen hän twiittasi, että kahdenvälisten neuvottelujen "painopiste" on edelleen … rauhan ja tyyneyden varmistamisessa raja-alueilla.
Rajnath-Li-neuvotteluissa Intia toisti vielä kerran, että kahdenväliset suhteet eivät voi olla "normaalia", ellei raja-alueilla vallitse rauhaa. Li sanoi myöhemmin, että rajatilanne oli "yleensä vakaa" selittämättä, mitä hänellä oli mielessä. Yksi asia on viitata Galwanin kaltaisten jaksojen toistamattomuuteen. Toinen on joukkojen komentajien päätös pitää yhteyttä ja löytää molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu aikaisintaan jäljellä oleviin Itä-Ladakhin kysymyksiin. Vielä toinen on tarkoittaa "uutta normaalia" LAC:n varrella Kiinalle aloittaakseen tulevat LAC-neuvottelut nykyisestä maatilanteesta. Intia ei vain hyväksy sitä.
Rajapolitiikan naamiointi
Islamabadin kahdenvälisessä kokouksessa Bilawal Bhutto kertoi, kuinka "arvostamme syvästi Kiinan lujaa tukea Pakistanin alueelliselle koskemattomuudelle, suvereniteettille ja kansalliselle kehitykselle sekä Kiinan periaatteellista ja oikeudenmukaista kantaa Jammun ja Kashmirin kiistaan". Intia oli kieltäytynyt Pekingin kutsusta BRI:n avajaisiin pääasiassa siksi, että CPEC kulki PoK:n kautta, joka on Intian alue.
Jaishankar toisti saman asian Goassa: "Niin sanotulla Kiinan ja Pakistanin talouskäytävällä mielestäni tehtiin hyvin selväksi, ei kerran vaan kahdesti SCO-kokouksessa, että liitettävyys on hyvä edistymiselle, mutta liitettävyys ei voi loukata suvereniteettia ja Alueellinen koskemattomuus." On epäselvää, kuka ennusti CPEC:n SCO:n sisäiseksi yhteysprojektiksi. Jaishankarin lausunnon ministerikokouksessa uskotaan kuitenkin olleen vastauksena joihinkin sellaisiin väitteisiin (mahdollisesti Kiinan).
Joka tapauksessa muiden SCO:n jäsenten pitäisi nähdä tämä kaikki mahdollisena uhkana yhden harvoista monenvälisistä järjestöistä, joihin länne ei ole vaikuttanut, ja toinen on BRICS. Venäjällä ei tällä hetkellä ole mitään asemaa tai mielialaa varmistaakseen, että SCO ei päädy pysyväksi paikaksi slanging-ottelulle Intian ja sen rinnakkaisten vastustajien kesken.
Todellisuuden pitäisi kuitenkin olla elossa, että aivan kuten Moskova ei halua Ukrainan sodan keskustelevan YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla, yksittäisiä SCO:n jäseniä vahingoittavat asiat tulisi pitää poissa foorumilta. Esimerkiksi Kiinan ei voida sallia naamioida rajapolitiikkaa SCO:n kehitysohjelmana, mitä se ei ole. Koska Venäjän kaltainen kansakunta ei malttaisi SCO:n sisäistä kansallista käyttäytymistä, Pekingin pitäisi itse päättää, haluaako se organisaation jatkuvan tässä muodossa ja muodossa vai haluaako se palata siihen kuoreen, josta se purkautui kauan sitten.
Pietarin ryöstäminen, Paulin maksaminen
Pitkäaikaisista kahdenvälisistä suhteista, erityisesti yhteistä vihollista Intiaa vastaan, katsottuna Kiina ei voinut olla sanomatta asioita, joita Pakistan haluaa kuulla, varsinkin Intian Goa-huukan jälkeen. Mutta pidemmälle mennään, Kiina uskoo, että Intian ja Kiinan ja Intian ja Pakistanin rajakiistat eivät voi päästä lopulliseen päätökseen ilman, että jompikumpi tai molemmat parit keskustelevat "Aksai Chin -kysymyksestä".
Se koskee Pakistanin miehittämää Intian aluetta entisissä Jammussa ja Kashmirissa, jotka on nyt kolminkertaistettu Intian perustuslain nojalla. Islamabad lahjoitti sen Pekingille sillä petoksella, että alue olisi historiallisesti kuulunut Kiinalle. Siitä huolimatta Pakistan ei voi ryöstää Pietaria ja maksaa Paulille – pikemminkin lahjoittaa Paulia.
Bilawalin pahoinpitely Intiasta on biologinen ongelma, joka periytyy geneettisesti hänen äidinpuoleiselta isoisältä Zulfikhar Ali Bhutolta. Kuten kaikki Pakistanin johtajat, mukaan lukien ne, jotka haluavat nopeuttaa vaalivoittoaan pääministerin työhön, ovat yhdessä tehneet Intian pahoinpitelystä keskeiseksi Pakistanin kansalliselle identiteetille ja asialistalle. Kansakunta on maksanut liian korkean hinnan tällaisesta käytöksestä, kuten nykyinen talouskriisi on jälleen kerran osoittanut.
Pakistanissa on edessään kansalliskokousvaalit myöhemmin tänä vuonna. On selvää, että Bilawalin Intiaan kohdistuvat hyökkäykset maansa sisältä ja ulkopuolelta on nähtävä tässä yhteydessä. Ei vain Intia, vaan myös kolmannet maat, joiden vieraanvaraisuutta hän usein käyttää väärin kohdistaakseen kohteen New Delhiin ja pääministeri Modiin, ikään kuin yrittääkseen tuhota kahden muun erinomaiset kahdenväliset suhteet. Se ei ole toiminut toistaiseksi.
Intian on myös kalibroitava asentoaan Pakistania vastaan. Riippumatta Bilawalin sellaisesta perusteettomasta ja hankaavasta kritiikistä, Pakistanissa on juuri nyt aitoa rakkautta ja kunnioitusta Intiaa kohtaan. Tavallisten pakistanilaisten sanotaan olevan hämmästynyt Intian itsenäistymisen jälkeen saavuttamasta edistyksestä, kun taas kansan eliittiosa ilmaisee sen sanoin, painetussa mediassa, televisiossa ja sosiaalisessa mediassa.
Intialla on hetki vangita, eikä antaa sen luisua, sillä New Delhin ei voida nähdä loukkaavan näiden segmenttien kansallista ylpeyttä. Ilman intialaisten ponnisteluja heistä olisi voinut tulla Intian "pehmeä voima" Pakistanissa. Odota ja katso Intian lähestymistapa Pakistaniin juuri nyt, jolloin maan äänestäjät voivat päättää, haluavatko he edelleen jonkun Bilawal Bhutton pääministeriksi nyt vai myöhemmin – vai haluavatko hänet kansalliseen politiikkaan ollenkaan.

@media vain -näyttö ja (minileveys: 480px){.stickyads_Mobile_Only{display:none}}vain @media-näyttö ja (maksimileveys: 480px){.stickyads_Mobile_Only{position:fixed;left:0;bottom:0;width :100%;text-align:center;z-index:999999;näyttö:flex;justify-content:center;background-color:rgba(0,0,0,0.1)}}.stickyads_Mobile_Only .btn_Mobile_Only{position:absolute ;ylä:10px;vasen:10px;muunnos:käännä (-50%, -50%);-ms-muunnos:käännä (-50%, -50%);taustaväri:#555;väri:valkoinen;fontti -size:16px;border:none;cursor:pointer;border-radius:25px;text-align:center}.stickyads_Mobile_Only .btn_Mobile_Only:hover{background-color:red}.stickyads{display:none}