Is Cyber Insurance A Must-Have? - Plato AiStream V2.1

Julkaissut Platon

seuraajia: 0

Kyberhyökkäysten tiheys ja vakavuus ovat lisääntyneet dramaattisesti viime vuosina, mikä on jättänyt yritykset ja yksityishenkilöt alttiiksi taloudellisille menetyksille ja mainevaurioille. Koska tekniikka kehittyy edelleen, ja jatkuvasti läsnä olevalla uhalla cyberattacks, kybervakuutusten tarve on kasvava.

Kyberturvavakuutus syntyi 1990-luvun lopulla, kun organisaatiot alkoivat siirtää liiketoimintaansa verkkoon. Yritysjohtajien pyrkiessä ymmärtämään digitaalisen maailman monimutkaisuutta, vakuutusyhtiöt tarjoavat kybervakuutuksia, jotka vähentävät Internetiin liittyviä riskejä ja suojaavat yrityksiä luvattomalta pääsyltä organisaation järjestelmiin ja tietoihin.

Varhaisin kybervakuutus oli vakuutusten muodossa, jotka olivat usein laaja-alaisia ja joita ei räätälöity erityisesti organisaation tarpeisiin. Kyberhyökkäysten määrän lisääntyessä kuitenkin myös kybervakuutuksen luonne kasvoi. Nykyään yritysjohtajat voivat valita pitkälle erikoistuneita vakuutuksia, jotka kattavat monenlaisia riskejä, mukaan lukien lunnasohjelmat, tietomurrot ja liiketoiminnan keskeytykset.

Aasian ja Tyynenmeren alueella kybervakuutusten käyttöönoton odotetaan kasvavan vuosi vuodelta 35.5% CAGR (yhdistetty vuosikasvu) ennustejaksolla 2019–2025. Vaikka tekoäly, robotiikka, virtuaalitodellisuus ja esineiden internet ovat lisänneet teknologista kehitystä, ne ovat myös johtaneet uusiin uhkaparametreihin. Kun nämä uhat toteutuvat, kybervakuutus tulee mukaan, joka tarjoaa taloudellisen korvauksen ja kattaa yrityksen vastuun datasta.

On tärkeää muistaa, että verkkovakuutusta ei ole tarkoitettu itsenäiseksi ratkaisuksi. Koska hyökkäykset voivat vaihdella vakavuudeltaan, verkkovakuutusten vakuutusmaksut vaihtelevat myös miljooniin dollareihin asti. Mukaan a S&P:n raportti, globaalin kyberturvamaksupoolin odotetaan kasvavan keskimäärin 25 % vuodessa. Organisaatio voi vakuuttaa itsensä eriasteisesti. Ensimmäisen osapuolen vakuutuksella vakuutus kattaisi tyypillisesti tapauksen tutkimiseen liittyvät kulut, liiketoiminnan keskeytymisestä johtuvan tulonmenetyksen, tulevien kybertapahtumien riskinarvioinnin, kattavuusrajoihin perustuvat kiristysohjelmahyökkäysmaksut ja asianomaisille asiakkaille ilmoittamisen. Kolmannen osapuolen kybervastuuvakuutus voidaan puolestaan ostaa suojaamaan yritystä siltä varalta, että kolmas osapuoli haastaa oikeuteen kyberhyökkäystapahtuman aiheuttamista vahingoista. Tämä vakuutus voi kattaa oikeudenkäyntikulut, maksut ja säännösten noudattamatta jättämisestä johtuvat sakot.

Kybervakuutusten monimutkaisuus ja yrityksen tarjoaman suojan luonne voivat tehdä siitä pelottavan tehtävän vakuutusten hankkimisesta kiinnostuneille yrityksille. Se voi olla erityisen haastavaa pienille yrityksille, joilla ei välttämättä ole tietoa tai resursseja hankkia riittävä vakuutus. Lisäksi kyberhyökkäysten lisääntyessä hyökkäyksen jälkimainingeissa voi syntyä kiistoja, joissa vakuutusyhtiöt ja organisaatiot keskustelevat maksusta. Tämä voi johtaa pitkän ja kalliin oikeudelliseen taisteluun.

Vaikka kybervakuutus on ollut olemassa 1990-luvulta lähtien, se on edelleen suhteellisen uusi konsepti, jota päivitetään jatkuvasti uusien kyberhyökkäysmenetelmien perusteella. Vakuutusyhtiöiden välillä ei ole standardointia, ja enemmän on tehtävä sen varmistamiseksi, että vakuutusten osalta noudatetaan sääntelystandardia.

Organisaatiot joutuvat kyberhyökkäysten kohteeksi useista syistä, joista taloudellinen hyöty on yleisin motiivi. Hyökkääjät käyttävät erilaisia menetelmiä päästäkseen käsiksi arkaluonteisiin tietoihin tietojenkalastelusta hakkerointiin.

Kybervakuutus on vain yksi osa hyvän kyberkestävyyden harjoittamista. Vaikka se tarjoaakin taloudellista helpotusta, se ei poista sitä tosiasiaa, että kyberhyökkäys tapahtui ja että organisaation luotettavuus on vaarantunut. Sen lisäksi, että salataan arkaluontoisia tietoja, asennetaan kyberturvaohjelmistoja ja koulutetaan säännöllisesti henkilöstöä kyberhyökkäyksistä, tietojen varmuuskopiointi on hyvä tapa varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus hyökkäyksen sattuessa ja ettei hakkereilla ole valtaa vaatia organisaatioilta rahaa saada tietonsa takaisin.

Tiedot tulee aina varmuuskopioida käyttämällä 3-2-1-1-0-sääntöä, jossa tiedoista tulee olla kolme kopiota, jotka on tallennettu kahdelle eri tallennusvälineelle, joista yksi on kopio muualla ja toinen offline-tilassa ja ilmarakoisina tai muuttumaton, saavuttaa nolla virhettä palautusjärjestelmällä. Tämä suojaa tiedot ja varmistaa, että jos yritys siirtyy offline-tilaan, järjestelmät voidaan palauttaa nopeasti ilman vähän tai ei lainkaan seisokkeja. Viimeisimpien tietojen mukaan Tietosuojatrendit raportti, 82 %:lla organisaatioista on "saatavuuskuilu" sen välillä, kuinka nopeasti he tarvitsevat järjestelmien palautusta ja kuinka nopeasti IT voi palauttaa ne. Lisäksi 79 % mainitsee "suojakuilun" sen välillä, kuinka paljon tietoja he menettävät ja kuinka usein IT suojaa heidän tietojaan pilvi ja paikan päällä. Tämä korostaa entisestään varmuuskopioiden tärkeyttä.

Viime kädessä vahva tuki on vakuutus, jonka organisaatiot tarvitsevat. Kybervakuutus voi olla osa kokonaissuunnitelmaa, mutta yksinomaan siihen luottaminen ei olisi viisasta. Teknologian kehittyessä ja kasvaessa yritysten on johdettava omaa puolustustaan kyberhyökkäyksiä vastaan.