HUB-IN-haastattelut | Puhuvat instituutiot kollektiiviseen toimintaan

HUB-IN-haastattelut | Puhuvat instituutiot kollektiiviseen toimintaan

Lähdesolmu: 1786662
HUB-IN-haastattelut: Painopiste historiallisten kaupunkialueiden (HUA) -projektien rahoitusmalleissa

Uusia mahdollisuuksia syntyy perinnön uudistamisen rahoitusmaiseman kehittyessä. Menneitä ja nykyisiä hankkeita tarkasteltaessa rahoitus tulee pääosin klassisista julkisista ja yksityisistä rahoituslähteistä. Silti huomaamme, että joukkorahoituksesta ja yhteisörahoituksesta on tulossa yhä enemmän osa rahoitusyhdistelmää.

HUB-IN Places uskaltaa kokeilla uusia rahoitusrakenteita yhdistämällä perinteiset julkiset rahoitusvirrat muihin (yksityisiin) rahoituslähteisiin. Sisään luoda uusia rahoitusrakenteita, HUB-IN-kaupungit tasapainottavat huolellisesti mahdollisia muutoksia vallan ja vaikutusvallan jakautumisessa ja edistävät kaupunkinsa osallistavaa ja kestävää kehitystä.

Tämän päivän asiantuntija: Tine De Moor Rotterdamin johtamiskoulusta – Erasmus-yliopistosta
Tine de Moore - HUB-IN-haastattelu

Tine De Moor – Professori sosiaalinen yritys ja
Institutions for Collective Action, Erasmus-yliopisto
Rotterdamissa.

Rotterdamin johtamiskoulu– Rotterdamin johtamiskoulun pääpaino on kansainvälisen uran omaavien yritysjohtajien kehittämisessä, joista voi tulla positiivisen muutoksen voima viemällä innovatiivista ajattelutapaansa kestävään tulevaisuuteen.

Mitkä ovat kollektiivisen toiminnan instituutiot?

Yhteisen toiminnan instituutioita ovat välittömien sidosryhmien alhaalta ylöspäin muodostamia organisaatioita, joiden tavoitteena on työskennellä yhdessä henkilökohtaisten (aineellisten) ja yhteiskunnallisten etujen ajamiseksi. Historiallisesti kollektiivisen toiminnan instituutioita syntyy jatkuvasti. Aina kun on yhteinen tarve, ihmiset voivat järjestäytyä järjestääkseen sen kollektiivisesti. Normaalisti riittävyys on periaate, osallistujat eivät tarvitse tai ota enempää kuin on tarpeen. Usein on olemassa määräyksiä riittävyysperiaatteen ympärille. Voitot jaetaan tarpeiden, ei halujen perusteella. Nämä ovat yhteisen periaatteet.

Mikä on nykytilanne?

Tässä vaiheessa tärkeintä on tunnistaa aloitteiden ja niiden kontekstien monimuotoisuus. Ei ole olemassa yhtä ainoaa lähestymistapaa. Esimerkiksi osuuskunnat tarjoavat erilaisia ​​tapoja pitää sosiaalinen ja taloudellinen tuotto silmukassa. Energiantuotannossa sosiaalinen tuotto on yleensä sivutuote, joka tulee myöhemmässä vaiheessa. Terveysosuuskunnissa sosiaalinen tuotto on tärkeämpi alusta alkaen.

Miten yhteistoiminnan instituutiot voivat mahdollistaa terveellisiä liiketoimintamalleja kaupunkiperinnön uudistamisessa?

Siitä voi olla suuri apu, jos yhteisö pystyy todella hyödyntämään perintökohdetta. Siellä on esimerkki koulurakennuksesta, jota käytettiin päiväsaikaan tunneille ja iltaisin paikallisten yrittäjien työpajoille. Jakamistalous on todella hyvä mahdollisuus mahdollistaa erilaisia ​​liiketoimintamalleja. Tämä edellyttää erilaisten käyttäjien tarpeiden hyvää kartoittamista. Löytävätkö ihmiset toisensa eri toiminnoista? Rahoitus ei ole vain yhteistä pääomaa, vaan myös kustannusten välttämistä.

Mitkä ovat haasteet?

Perinnön säilyttämisen todellisten kustannusten aliarvioiminen on riski. Kansalaisyhteisöjen on tehtävä realistisia suunnitelmia. Virkamiesten tulee ottaa jokainen kansalaisyhteisö vakavasti. Mutta odota myös näiden kollektiivien ottavan perinnön uudistamiseen vakavasti. Luottamus on keskeinen asia. Uskovatko julkiset instituutiot ja rahoittajat yhteisöön? Ja päinvastoin? Virkamiehetkin ovat lopulta kansalaisia. Lisäksi aktiivisimmat kansalaiset ovat yleensä etuoikeutetumpia, hallitusten tulisi huolehtia siitä, että perinnön uudistaminen tapahtuu kattavasti.

Painopiste : Yhteisten toimien instituutiot

Yhteinen toiminta "koostuu kaikista tilanteista, joissa ihmisjoukot sitoutuvat yhteisiin ponnisteluihin yhdistetyt resurssit, mukaan lukien omat ponnistelunsa" (Tilly ja Tilly, 1981). Ei ole kuitenkaan epätavallista, että näiden järjestöjen jäsenet ovat myös olleet mukana protestiliikkeissä, kuten esimerkiksi monissa kaupunkien ja maaseudun kapinoissa myöhäiskeskiajan Alankomaissa (katso esim. Flanderin Spursin taistelu (1302)), mutta esimerkkejä löytyy paljon lisää.

Sen lisäksi, että resurssien käyttöä säätelevät säännöt asetetaan, laitokseen pääsyä säännellään yleensä tiukasti. ottaa huomioon, että kollektiivinen toiminta laajassa merkityksessä voi koskea suuria joukkoja nimettömiä henkilöitä, kollektiivisen toiminnan instituutioille on ominaista yksinoikeus: vain ne, jotka täyttävät tietyt ehdot, voivat liittyä jäseniksi.

Esimerkkejä kollektiivisten toimien instituutioista ovat Commons, Guilds, Waterboards, Beguinages, Cooperatives.

Lähde: www.collective-action.info

Aikaleima:

Lisää aiheesta Joukkorahoituskeskus