Ranska kärsi häiriöistä, kun ammattiliitot alkavat eläkelakkoja

Ranskalaisten ammattiliittojen koordinoimat lakot aiheuttivat merkittäviä häiriöitä maahan tammikuun 19. päivänä, kun he protestoivat hallituksen suunnitelmia uudistaa eläkejärjestelmää ja testata presidentti Emmanuel Macronin kykyä vastustaa katupainetta.

Rautateiden, koulujen ja energia-alojen työntekijät osallistuvat 24 tunnin lakkoon Macronin suunnitelmaa vastaan ​​nostaa Ranskan vähimmäiseläkeikä 64 vuodesta 62 vuoteen. Ammattiliitot johtavat marsseja Ranskan suurimmissa kaupungeissa vasemmistolaisten poliittisten puolueiden tuella.

Harvinaisessa yhtenäisyyden näytöksessä Ranskan kahdeksan suurinta ammattiliittoa ovat koordinoineet toimia, ja häiriöt ovat saaneet hallituksen kehottamaan ihmisiä työskentelemään kotoa käsin. Silti lakkojen onnistumista mitataan ainakin osittain katumielenosoitusten laajuudella. Sekä CGT-liitto että kommunistisen puolueen päällikkö ovat asettaneet tavoitteeksi vähintään miljoonan ihmisen mielenosoituksen eri puolilla Ranskaa, mikä on todennäköisesti vain yksi useista toimista.

"Tule osoittamaan paheksuntaasi tätä eläkeuudistusta kohtaan", CFDT-ammattiliittojen johtaja Laurent Berger sanoi 19. tammikuuta BFM TV:ssä. ”Yleinen mielipide torjuu sen massiivisesti; meidän on näytettävä se."

Macronin päätös jatkaa uudistustaan ​​tulee Ranskan taloudelle vaikeassa vaiheessa, kun se kamppailee vuonna 2022 nousseiden sähkön hintojen kanssa ja kun inflaatio painaa kotitalouksia ja yrityksiä. Yrittääkseen päästä yhteisymmärrykseen Macron on asettanut ehdotetuksi vähimmäiseläkeiäksi 64 vuotta alkuperäisestä suunnitelmasta 65 vuoteen, ja hallituksen ministerit ovat sanoneet olevansa avoimia suunnitelman muutoksiin parlamentaarisissa keskusteluissa.

Jotkut tammikuun 19. päivän suurimmista häiriöistä olivat liikenteessä. Suurin osa suurnopeusjunista peruttiin, ja vielä pienempi osa seutujunista oli liikenteessä. Pariisissa useimmat metrolinjat liikennöivät vain ruuhka-aikoina ja silloinkin alle puolet normaalista tasosta. Siviili-ilmailusta vastaava hallintoelin määräsi lentoyhtiöt leikkaamaan 20 prosenttia Orlyn lentokentän lennoista.

Electricite de France SA:n henkilöstön poissulkeminen alensi maan ydinvoiman tuotantoa 12 % tammikuun 19. päivänä verkko-operaattorin RTE:n mukaan, aivan kuten kylmä snap lisää sähkön kysyntää. Lakot häiritsevät polttoaineiden toimitusta kolmelta TotalEnergies SE:n ylläpitämältä öljynjalostamolta, vaikka yhtiö ilmoitti jatkavansa toimituksia asiakkailleen ja huoltoasemille. Ne haittaavat myös polttoaineen lastausta Exxon Mobil Corp.:n Fosin jalostamolla.

Opetusministeriön mukaan noin 42 prosenttia ala-asteen opettajista oli lakossa 19. tammikuuta sekä lähes 35 prosenttia toisen asteen opettajista.

Yhdistetyt häiriöt vahvistivat liikenneministeri Clement Beaunen varoituksen "tuskaisesta torstaista".  
Macronin hallitus antaa suunnitelmansa parlamentille helmikuun alussa. Siellä käydyn keskustelun on määrä kestää maaliskuulle.

Vaikka Macron menetti suoran enemmistön kesäkuun parlamenttivaaleissa, konservatiivinen republikaanipuolue on sanonut voivansa tukea eläkelakia tietyin edellytyksin, mikä antaa hänelle riittävän suuren enemmistön alahuoneessa. Jos näin ei tehdä, Macron voisi silti käyttää perustuslain artiklaa, joka sallii lakiesityksen hyväksymisen ilman äänestystä.  

Hallitus on todennut, että ranskalaisten työnteon pidennys on välttämätöntä eläkeläisten suhteellisen alhaisen työllisyysasteen nostamiseksi ja jatkuvien alijäämien välttämiseksi työntekijöiden maksuilla rahoitetussa järjestelmässä.

Mutta työjärjestöt väittävät, että vähimmäiseläkeiän muuttaminen kohdistuu epäoikeudenmukaisesti heikosti koulutettuihin ja vähiten varakkaisiin, jotka aloittivat työelämässä aikaisemmin. Ammattiliitot sanovat, että on olemassa parempia tapoja lisätä ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyttä ja tasapainottaa järjestelmää, mukaan lukien veronkorotukset - minkä Macron on sulkenut pois.

Julkinen tuki hallituksen suunnitelmalle on laskenut sen jälkeen, kun se esiteltiin 10. tammikuuta, Sud Radiolle 19. tammikuuta julkaistun Ifop-kyselyn mukaan. Tutkituista vain 28 % ilmoitti kannattavansa uudistuksia, kun vastaava luku oli viime viikolla 32 %. Noin 58 prosenttia kannatti myös mielenosoituksia.

Macron veti pois erilaisen eläkeuudistusehdotuksen vuonna 2020 pitkien lähinnä liikenteen lakkojen jälkeen. Tuolloin hän mainitsi syynä COVID-pandemian.

• SEO-pohjainen sisällön ja PR-jakelu. Vahvista jo tänään.
• Platoblockchain. Web3 Metaverse Intelligence. Tietoa laajennettu. Pääsy tästä.
• Lähde: https://www.supplychainbrain.com/articles/36450-france-hit-by-disruptions-as-unions-start-pension-strikes