Euroopan avaruusjärjestö antaa luvan rakentamiseen LISA-gravitaatioaaltotehtävälle – Physics World

Euroopan avaruusjärjestö antaa luvan rakentamiseen LISA-gravitaatioaaltotehtävälle – Physics World

Lähdesolmu: 3092920


Taiteilijan mielikuva LISAsta
Aaltoilua avaruudessa: LISA koostuu kolmesta identtisestä satelliitista, jotka sijoitetaan tasasivuiseen kolmioon avaruudessa, ja kolmion kumpikin puoli on 2.5 miljoonaa kilometriä – yli kuusi kertaa Maan ja Kuun välinen etäisyys (avulla: EADS Astrium).

- Euroopan avaruusjärjestö (ESA) on virallisesti hyväksynyt sen avaruuteen perustuvan gravitaatioaaltotehtävän rakentamisen aloitus. Työskentele laserinterferometrin avaruusantennin parissa (LISA) alkaa tammikuussa 2025, kun alan kumppani on valittu rakentamaan venettä. LISAn arvioidaan maksavan 1.5 miljardia euroa, ja sen odotetaan lanseeraavan vuonna 2035 ja toimivan vähintään neljä vuotta.

Gravitaatioaallot ovat aika-avaruuden vääristymiä, joita syntyy, kun massiivisia kappaleita, kuten mustia aukkoja, kiihdytetään. Ne havaittiin ensin Vuonna 2016 tutkijat, jotka työskentelevät Advanced Laser Interferometer Gravitational-wave Observatoryssa (aLIGO) sijaitsee Hanfordissa Washingtonissa ja Livingstonissa Louisianassa.

LISA on gravitaatioaaltojen observatorio, joka koostuu kolmesta identtisestä satelliitista. Ne sijoitetaan tasasivuiseen kolmioon avaruudessa, jossa kolmion kumpikin sivu on 2.5 miljoonaa kilometriä eli yli kuusi kertaa Maan ja Kuun välinen etäisyys.

Nämä kolme venettä lähettävät lasersäteitä toisilleen vapaasti kelluvien kultaisten kuutioiden kautta – jokainen hieman pienempi kuin Rubikin kuutio – jotka on sijoitettu veneen sisään. Järjestelmä pystyy mittaamaan kuutioiden välisen eron heliumatomin kokoisiksi. Tällaiset hienovaraiset muutokset mitattujen lasersäteiden välisissä etäisyyksissä osoittavat gravitaatioaallon olemassaolon.

Vaikka maanpäälliset instrumentit voivat poimia gravitaatioaaltoja, joiden taajuus on muutamasta Hz:stä KHz:iin, avaruuspohjainen tehtävä voi havaita gravitaatioaaltoja, joiden taajuudet ovat välillä 10-4-10-1 Hz esimerkiksi supermassiivisten mustien aukkojen sulautumisesta.

"LISAn lasersignaalien kulkeman valtavan matkan ja sen instrumentoinnin erinomaisen vakauden ansiosta tutkimme maan päällä mahdollista alhaisempia gravitaatioaaltoja ja paljastamme eri mittakaavaisia ​​tapahtumia aina aamunkoittoon asti. aikaa”, huomauttaa astrofyysikko Nora Lützgendorf, joka on LISA-projektin johtava tutkija.

Kosmiset visiot

ESAn tiedeohjelmakomitea hyväksyi virallisesti LISA:n 25. tammikuuta katsoen, että operaation konsepti ja tekniikka ovat "riittävän kehittyneitä".

Tätä päätöstä tukivat tulokset Lisa polunetsijä, joka otettiin käyttöön vuonna 2015 kaksivuotisella tehtävällä esitellä LISA:n edellyttämiä keskeisiä teknologioita.

LISA Pathfinder koostui kahdesta 2 kg:n kullasta ja platinasta tehdystä testimassasta, jotka kelluivat vapaasti veneen sisällä ja joita erotti 38 cm. Anturin mukana oli myös 20 × 20 cm optinen penkki – jossa on 22 peiliä ja säteenjakajia – niiden liikkeiden poikkeamien mittaamiseksi metrin biljoonaosan tarkkuudella.

Huhtikuussa 2016 ESA ilmoitti, että LISA Pathfinder osoitti, että LISA-tehtävä on toteutettavissa. Esimerkiksi vuonna 2017 tutkijat osoittivat, että avaruusaluksen testimassat voidaan eristää onnistuneesti sähköstaattisista voimista.

LISA on osa ESA:ta Kosminen visio avaruustieteen pitkän aikavälin suunnitelma. Vuonna 2013 ESA määritteli "gravitaatioaaltouniversumin" kolmannen suuren luokan tehtävänsä teemaksi.

Vuonna 2017 LISA valittiin sitten kolmanneksi suuren luokan tehtäväksi. Kaksi muuta tehtävää olivat Jupiter Icy Mos Explorer, Joka otettiin käyttöön 14, ja Kehittynyt teleskooppi korkean energian astrofysiikkaan, jonka on tarkoitus julkaista vuonna 2037.

Aikaleima:

Lisää aiheesta Fysiikan maailma