Delhin korkein oikeus selventää, että vastustus ja tutkinta kulkevat rinnakkain 

In Novartis AG vastaan ​​NATCO, DHC:n DB:n oli määritettävä "lupaa edeltävän vastustuksen laajuus rekisterinpitäjän käynnistämässä menettelyssä, jossa patentinhakijaa vaadittiin muuttamaan tai muuttamaan hakemusta, sen täydellistä eritelmää tai muuta asiaan liittyvää asiakirjaa". Toisin sanoen onko lupaa edeltävällä vastustajalla "oikeus tulla kuulluksi" "tutkintaprosessin" aikana. Tuomioistuin pyrki tässä asiassa tasapainottamaan tiukan tutkinnan tarpeen ja tarpeen saada patenttihakemus nopeasti päätökseen. Tuomioistuin on muun muassa syyttänyt viivästyneistä tutkimuksista "no time cap" väärinkäyttöä ennen myöntämistä koskevaa vastustusta (PGO). Tutkimuksen ja PGO:n viivästymistä koskeva kysymys on käsitelty tätä ja tätä. Kuten nämä viestit osoittavat, syytä ei voida kohdistaa mihinkään yksittäiseen tekijään. Pikemminkin se lähtee viallisesta järjestelmästä. Tämän linjan mukaisesti tuomioistuin neuvoo rekisterinpitäjää "muotoilemaan" ja "strukturoimaan" toimenpiteitä patenttihakemusten nopean käsittelyn helpottamiseksi.

Onko käsiteltävänä olevassa asiassa riittävästi tasapainoa vastustamisen ja tarkastelun välillä? Vai kaipaako se puuta puille? Tässä viestissä käsittelen tuomioistuimen havaintoja tutkintaprosessin ja vastalauseen välisestä suhteesta. Analysoin edelleen tuomion vaikutuksia patenttitutkintaprosessin "kiihdyttämiseen". 

Tutkinta ja vastustus 

Patenttilain tutkimis- ja vastustusprosessin ymmärtämiseksi lukijat voivat taustalla viitata alla olevaan taulukkoon:

Fair Balance b/w Opposition and Examination

Tuomioistuin vaati tässä asiassa "tasapainottaa tiukan tarkastelun tarvetta ja tehtävää sisällyttää eri näkökulmia päätöksentekoprosessiin”. Tuomioistuimen mielestä sama voidaan saavuttaa, jos PGO:n edustamisen ja tutkinnan välillä löydetään oikeudenmukainen tasapaino. 

Siinä todettiin, että tutkinta- ja vastustusprosessi ovat "erillisiä" ja "rinnakkaisia". Patenttitutkinta pidettiin itsenäisenä lakisääteisenä prosessina, jonka on tarkoitus olla "Rekisterinpitäjän omasta aloitteestaan ​​suorittama arviointi ja arviointi sen määrittämiseksi, voidaanko patentti myöntää vai ei." Tuomioistuin katsoi, että prosessi ei ole vastustusmenettelyn vastainen, koska rekisterinpitäjällä on lakisääteinen velvollisuus hoitaa tehtävänsä riippumatta vastalauseen perusteluista tai jopa silloin, kun vastalausetta ei esitetä. 

Tuomioistuimen mukaan vastalauseprosessi ei myöskään ollut kontradiktorinen, koska se vain vaikutti patenttihakemuksen kokonaisarviointiin. Oikeus kuulla meille. 25(1) r / w Sääntö 55 on "sidottu" vain oppositiossa esitettyihin perusteisiin. Se, että rekisterinpitäjä hylkää väitteen, ei sinänsä ole patenttihakemuksen kannalta ratkaiseva tekijä. Rekisterinpitäjä voi pikemminkin hylätä hakemuksen myös vastalauseen hylkäämisen jälkeen muilla kuin väitteissä esitetyillä perusteilla. Tuomioistuin huomautti, että on mahdotonta kuvitella, että joku pyytäisi kuulemista sellaisella perusteella, jota hän ei ole kehottanut tai esittänyt. Tämän perusteella se päätteli, että oikeus tulla kuulluksi rajoittuu vain PGO:hin eikä ulotu tutkintamenettelyyn. Valtuutettua menettelyä tarkasteltaessa voidaan todeta, että jos tuomioistuin on tyytyväinen, se antaa hakijalle tilaisuuden jättää vastalause ja antaa väitteentekijälle mahdollisuuden tulla kuulluksi. Rekisterinpitäjä voi vaatia täydellisen eritelmän tai muiden asiaan liittyvien asiakirjojen muuttamista harkittuaan jätettyä lausuntoa ja lausuntoa. Tarkoittaako tämä kuitenkin sitä, että vastustajan kuuleminen on kertaluonteinen tapaus ja vastustajia ei kuulla tarkistusten jälkeen? Tätä selventäen tuomioistuin katsoi 114 kohdassa, että tutkiakseen, korjaavatko muutokset pykälän 25 momentin nojalla esitettyä vastustusta. 1(55) r/w Säännön 1(XNUMX) mukaan rekisterinpitäjä on velvollinen ilmoittamaan vastustajille ja antamaan heille tilaisuuden tulla kuulluiksi. 

Yllä olevat havainnot kumoavat yhden tuomarin tuomioistuimen tilata joka puolusti "konvergenssiteoriaa". Tuomioistuin oli siellä katsonut, että kun vastalause on esitetty pykälän nojalla. 25 §:n 1 momentin mukaan menettelyt lähentyvät, koska "ennen luvan myöntämistä vastustajaa ei voida pitää salassa tutkintaprosessissa tapahtuvasta menettelystä".tätä) Tästä syystä tuomioistuimen mukaan on tärkeää, että ennen myöntämistä vastustaja on mukana päätöksenteossa. Swaraj ja Praharsh ovat selittäneet tämän asian yksityiskohtaisesti tätä. 

Mistä se sai perustelut? Se vetoaa patenttisääntöjen 55 säännön 3–5 kohtaan perustellakseen, että se edellyttää väitteentekijän osallistumista oikeudenkäyntiin, koska väitteentekijälle on annettava ilmoitus ennen väitteen myöntämistä. Myös niissä tapauksissa, joissa tutkija tai valvoja vastustaa, u/s. 55, Rekisterinpitäjän on kuultava molempia osapuolia. Miksi? Koska 55(5) edellyttää, että Rekisterinpitäjä tekee päätöksen harkittuaan vastustajaa. 

DB on hyökännyt edellä esitettyyn päättelyyn, koska se soveltaa väitemenettelyjä koskevia periaatteita (väärin) tutkintamenettelyihin, jotka ovat itse asiassa itsenäisiä ja erillisiä menettelyjä. Opposition tarkoituksena on vain helpottaa tarkastelua, mutta ne eivät missään vaiheessa lähennä. 

Luonnollinen oikeudenmukaisuus ja tarkoituksenmukaisuus 

Yhden tuomarin tuomioistuimen huoli siitä, että vastaväittäjällä on oikeus tulla kuulluksi tutkinnan aikana, näyttää olevan luonnollisen oikeudenmukaisuuden periaatteita. Tuomioistuimelle tutkija tai rekisterinpitäjä esittää tutkinnan aikana vastalauseita, jotka hakija puolestaan ​​korjaa ilman vastustajaa. Tässä TE selventää tätä huolta. Se toteaa 128 kohdan N alakohdassa, että tarkastelu koskee hakemuksen "arviointia" ja "arviointia", joka ei ole riippuvainen mistään esitetystä vastalauseesta. Koska kuulemista ei vaadita, tällaisen oikeuden epäämisestä ei ole kysymys. Toisaalta NJ:n periaatteet ovat sovellettavissa, kun Controller ottaa huomioon opposition. Henkilöltä ei evätä mahdollisuutta vastustaa patentin myöntämistä, eikä vastalauseen hylkääminen johda patentin automaattiseen myöntämiseen. Pikemminkin vastustaja voi vaatia oikeuttaan kuulemiseen NJ:n periaatteiden mukaisesti. 

Lisäksi DB-tuomiossa varmistetaan, että hakemusten käsittely ei "viivästy kohtuuttoman paljon" vastalauseiden jättämisen vuoksi tutkintavaiheessa, jonka oletetaan olevan erillinen toimenpide. On tärkeää korostaa, että PGO:n viivästyminen johtuu "virheellisestä" tutkimusprosessista, jossa sekä patenttivirkailijaa että hakijaa voidaan syyttää.tätä) Näin ollen, yllä olevista havainnoista huolimatta tehokkaiden muutosten tarkastelujärjestelmässä tarvitaan tehokkaita muutoksia. Tuomioistuin huomautti, että 117A:n mukaista myöntämisen jälkeistä vastustusta koskevat valitukset olisivat HC:ssä, kun taas myöntämistä edeltävää vastustusta vastaan ​​ei ole mahdollista valittaa. Tämän ratkaisemiseksi tuomioistuin ilmeisesti luottaa 25(2) mukaiseen vaihtoehtoiseen jälkeiseen väitteeseen ja toistaa useissa paikoissa, että "kiinnostunut osapuoli" voi kääntyä patenttiviraston u/s 25(2) puoleen myös patentin myöntämisen jälkeen. patentti (kiinnostuneet lukijat voivat tarkistaa pitkä kommenttiketju tästä aiheesta tässä Kruttika Vijayn viestissä). Voidaan kuitenkin varmasti pelätä, että tämä vaihtoehtoinen lääke ei ole tehokas ja siihen liittyy omat erilliset ongelmansa (esim. tätä).  

• SEO-pohjainen sisällön ja PR-jakelu. Vahvista jo tänään.
• PlatoData.Network Vertical Generatiivinen Ai. Vahvista itseäsi. Pääsy tästä.
• PlatoAiStream. Web3 Intelligence. Tietoa laajennettu. Pääsy tästä.
• PlatoESG. hiili, CleanTech, energia, ympäristö, Aurinko, Jätehuolto. Pääsy tästä.
• PlatonHealth. Biotekniikan ja kliinisten kokeiden älykkyys. Pääsy tästä.
• Lähde: https://spicyip.com/2024/01/delhi-high-court-clarifies-that-opposition-and-examination-run-on-parallel-tracks.html